Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
70
tyrnistä osottavat tuotteet ryhmittyvät. Tekotaidoltaan Aho kuten
muutkin tosin edelleen pysyy realistina, vaikkapa pyrkiikin
vähitellen irti varsinaisesta valokuvausrealismista selkeämpää ja
tyylitte-levämpää kuvaustapaa kohti. Muutos on etupäässä aiheellista laatua.
Junnun nykyaikaisesta korpimaailmasta ja taistelusta uutta
aikaa vastaan vie »Panu» lukijan kauas 1600-luvun karjalaiseen
korpi-maailmaan, jossa suoritetaan samansukuinen taistelu häviävän
pakanuuden ja voitollisen kristinopin välillä. Yksityishenkilöiden
kohtalojen ja mielialain kuvaamisesta Aho on tässä siirtynyt kuvailemaan
eri maailmankatsomusten ja eri heimojen yhteentörmäystä ja
pannut sitä varten liikkeelle suuria henkilöjoukkoja, tuonut näyttämölle
hänen entiseen tuotantoonsa verraten aivan merkillisen annoksen
voimaa ja ryhdikkäisyyttä. Kuitenkaan ei »Panu» ole varsinaisesti
historiallinen romaani, sillä siinä ei oikeastaan esiinny yhtään
historiallisesti tunnettua paikkaa, tapausta tai henkilöä. Ajallisesti ja
paikallisesti 011 sen tausta hyvin epämääräinen, jopa historiallisesti
ristiriitainenkin, Aho kun liikuttelee siinä historiallisia suhteita
verrattain mielivaltaisesti. Henkilötkin ovat kaikki Ahon
mielikuvituksen omia. Ja laveain korpimaisemien tausta tarjosi Ahon
»metsä-romantiikalle» välkeät alat liikehtiä. — Vastakkain seisovat siinä
kuin aarnihongat pakanallisen karjalaisen Korpivaaran johtaja,
tietäjä, taikuri ja uhripappi Panu, ja luterilaisen savolaisperäisen
Konto-järven uskonkiivas kirkkoherra ja käännyttäjä Martti Olavinpoika,
molemmat yhtä taipumattomia luonteita, molemmat edustamiensa
aatesuuntien tyypillisiä, joskin samalla, varsinkin Panu, melko
yksi-löisesti kuvattuja edustajia. Heidän kirjallisina edeltäjinään
voisimme pitää Jahnssonin »Lallin» Lallia ja piispa Henrikkiä; samoin
on Panun vaimo Lallin Kertun tavoin kristitty. Tietysti Panun
täytyy sortua, sillä hän taistelee hengettömän ja turmeltuneen
uskon-muodon puolesta, vieläpä tekee sen nähtävästi itsekkäistä syistäkin,
säilyttääkseen johtaja-asemansa karjalaisten kesken. Taitavasti on
Aho tehostanut tätä sortumista antamalla m. m. Panun oman vaimon
ja pojan nousta häntä vastaan. Mutta kovilla koettelemuksilla
pappikin, jossa ilmenee iso annos Ibsenin Brand-papin jylhää
vakaumuksen lujuutta, ostaa voittonsa: hänen hentoinen, perillistä
odottava vaimonsa kuolee Panun säikäyttämänä. — Muuten ei Aho
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
