Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
77
Tavaststjernan, Rydbergin, Kiellandin, Lien, Drachmannin, Daudet’11
y. m. teoksia. Ahkeran sanomalehtikirjailun ohella hän on
kirjoitellut muutamia valtiollisia lentokirjasiakin (Mitä uusi asema vaatii
ja Tutkimus taudin syistä) y. m. kynäelmiä.
Ulkomailla lienee Aho Kalevalan ohella tunnetuin
suomenkielisen kirjallisuuden edustaja. Enimmät hänen teoksistaan ovat
käännetyt ruotsiksi ja tanskaksi, muutamat saksan, ranskan, englannin,
unkarin, tshekin, viron jopa kataloniankin kielille.
Teuvo Pakkala.
Aivan savolaisen Juhani Ahon kantapäillä esiintyi uudemman
realismin tienraivaajain joukossa pohjalainen Teuvo Pakkala. Tosin
hän on ollut noita »maan hiljaisia», jotka eivät itsestään suurta
melua pidä, mutta vähemmälläkin tuotannollaan hän on saavuttanut
varsin merkittävän sijan sekä lukijakuntansa tietoisuudessa että
kirjailijaimme kantajoukossa. Tämän aseman luojina ovat
etusijassa olleet Pakkalan rikas ja mehevä pohjalainen kieli, jossa Oulun
ja Kajaanin seutujen höystöisä kansankieli on ensiksi tuotu
kirjallisuuteen, sekä varsinkin se kirjallisesti uusi aihepiiri — ylimaan
»terva-kansan» ja merikaupungin köyhälistön elämä — jota hän lämpimällä
myötätunnolla ja realistisen taiteilijan hartaalla antaumuksella
kuvailee.
Teuvo Pakkalan näkemykset ja elämykset liittynevät lähinnä
hänen kotikaupunkiinsa Ouluun, jossa hän syntyi 9 p. huhtik. 1862.
Isä oli alkujaan kultaseppä, myöhemmin Oulun sahayhtiön
tukki-päällikkö ja kuului tunnettuun Frosterusten pappissukuun, jonka
latinoidun nimen Teuvo (Oskar) Pakkala käänsi jälleen sen
suomalaiseen alkumuotoon, ensin kirjailijanimekseen, myöhemmin (1889)
virallisestikin. Pakkalan lapsuudenkoti oli varaton, ja hänen
täytyikin Jo varhain (varsinkin 1867—68 katovuosien aikana, jolloin
isä oli muualla työnansiolla) oppia puutetta kestämään ja
hankkimaan toimeentuloa omin neuvoin.1 Hommauduttuaan omin päin
1 Ks. Helmi Setälä, Kun suuret olivat pieniä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
