Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
78
ensin ruotsalaiseen alkeiskouluun ja sitten suomalaiseen
yksityis-lyseoon ja oltuaan kesäaikoina kaikenlaisissa ansiotöissä hän tuli
ylioppilaaksi 1882 ja antausi heti kynämieheksi. Isänsä kera hän
oli tukkiasioissa samoillut suuria Kajaanin takaisia sydänmaita ja
siellä tutustunut näiden seutujen alkuperäiseen mehevään
kansankieleen, jota hän kohta rupesi käyttämään kirjailijana hyväkseen.
Aluksi hän liittyi oululaisen >>Kaiku»>-lehden toimitukseen ja sai sen
päätoimittajalta K. F. Kivekkäältä kirjallisia herätteitä, joiden
ensi-mäinen näkyvämpi tulos oli kertomus Lapsuuteni muistoja v. 1885.
Toisen kirjansa Oulua soutamassa hän julkaisi seuraavana vuonna.
Vuoden 1889 hän kuului jyväskyläläisen »Keski-Suomen»
toimitukseen ja oli sitten pari vuotta oululaisen »Louhen» päätoimittajana,
kunnekka antautui kokonaan kirjallisiin töihin, julkaisten
alkuperäisiä teoksia ja uutterasti suomennellen vieraskielisiä, varsinkin
norjalaisia (Lien, Ibsenin, Hamsunin, Nansenin y. m.) kirjoja. Oulun
laitakaupungin elämästä hän 1890-luvun alkupuolella julkaisi
perät-täin kolme aiheellisesti toisiinsa liittyvää teosta: laajahkot
kertomukset Vaaralla (1891) ja Elsa (1894) ja kertomuskokoelman Lapsia
(1895). Myöhemmin seurasivat huvinäytelmät Tukkijoella (1899) ja
Kauppaneuvoksen härkä (1901) sekä romaani Pieni elämäntarina
(1903). Siihenpä Pakkalan omintakeinen kaunokirjallinen tuotanto
toistaiseksi näkyy loppuneenkin. Siinä sivussa hän monet vuodet
1900-luvun taitteessa toimitti Otavan Joulukonttia; viime vuosina
hän on toimittanut Otavan seikkailusarjaa Mailta ja meriltä. V. 1904
Pakkala siirtyi Helsingistä vakinaisesti Kokkolaan käytännöllisille
aloille Friis-veljesten palvelukseen ja koulunopettajaksi. Tänä aikana
hän on m. m. julkaissut erään Aapisen (1907).
Muistamme edellisestä, kuinka muutamat »perustavan ajan»
kynäilijät (Suomalainen, Soini, Kiljander) jo olivat ottaneet aiheita
suomalaisesta kaupunki-, varsinkin pikkukaupunkielämästä,
kuvaillen sitä pääasiassa humoristiselta kannalta. Kuitenkin vasta
Pakkala tuo varsinaisesti kaupungin, vieläpä erityisesti suomalaisen
merikaupungin takamaineen suomenkieliseen kirjallisuuteen.
Hänhän oli itse vilkkaan merikaupungin kasvatti ja voi siis nojata suoraa»
omiin havaintoihinsa ja elämyksiinsä. Ja tietysti hän realistina
valitsi aiheensa juuri niistä elämänpiireistä, jotka hän välittömästi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
