Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
88
Ivalon jo mainitut ylioppilaselämän kuvaukset Hellaassa ja
Aikansa lapsipuoli ikäänkuin täydentävät toisiaan. Molemmat ne
erittelevät 1880-luvun yleisiä aatemurroksia, sellaisina kuin ne
ilmenivät etusijassa silloisen suomenkielisen ylioppilasmaailman piirissä.
Hieman hajanaisen »Hellaassa» novellin (»Hellas» on helsinkiläinen
ulkoravintola) päähenkilö Eljas on nuorena ylioppilaana kaukaa
Pohjanmaalta Helsinkiin tullessaan täysin ihanteellinen aatesielu,
jonka kauniit haaveet kova todellisuus Helsingissä pian särkee. Ja
kun vanhat ihanteet eivät enää näy elämässä kelpaavan, lyöttäytyy
Eljas jyrkäksi realistiksi, uusien aatteiden mieheksi. Mutta
tyydytystä hän ei nytkään tunne, ja niinpä hän lopuksi maalla
oleskellessaan »herää» ja lukee papiksi. Siis romantiikkaa, realismia ja
uusromantiikkaa peräkkäin! Tosin tekijä ei anna lukijalle täyttä sisäistä
vakuutusta siitä, oliko Eljaksen herääminen todellinen ja saavuttiko
hän lopultakin tasapainon. Lukija ei kiinnykään niin paljon
päähenkilön sielulliseen kehitykseen kuin koko siihen kirjavaan taustaan,
jossa Eljas Helsingissä liikkuu ja jonka tekijä realistisesti
havainnollistuttua, lingoten siinä sivussa ivansa pieniä pisteliäitä nuolia
helsinkiläisen elämän ja katsantokannan kierouksia ja
sovinnaisuuksia vastaan. — »Hellaassa» hipaisee aiheellisesti Ahon hiukan
aikaisempaa »Helsinkiin» novellia, mutta Ivalo ikäänkuin jatkaa vasta
siitä mihin Aho lopettaa, esittää aiheensa paljoa avarampaa ja
yhteiskunnallisempaa taustaa vastaan, ja antaa sen — tosin pienen
lemmentarinan yhteydessä — vaikuttaa päähenkilön vaiheihin; Aho tyytyy
aivan lähimmän, kulloinkin käsillä olevimman ympäristön
päähenkilössä herättämien mielialojen kuvailuun.
Paljoa täyteläisempi, vielä kantavampaa taustaa vastaan
kuvattu on »Aikansa lapsipuoli», Ivalon pääteos leveän nykyaikaisen
kuvauksen alalla ja muutenkin lajissaan kirjallisuutemme
merkkiteoksia. Yleiseltä taustaltaan se lähenee Arvid Järnefeltin pari vuotta
aikaisempaa »Isänmaata» ja muutamia Ahon lastuja (esim. »Nuori
sielu»), »Hellaan» Eljas on siinä jaettu kahtia. Kansallisihanteellista
aatesielua, aikansa lapsipuolta, edustaa Juuso Tuominen (ent. Josef
Häggqvist); uuden ajan realistista, häikäilemätöntä
»tuntosarvi-miestä» Heikki Grönberg. Täytteenä on useita muita eri vivahduksien
edustajia. Juuson ja Heikin henkilöissä tekijä tahtoo esittää sitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
