Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
89
suurta murrosta, joka tapahtui suomalaisuuden liikkeessä
1880-luvulla, siirtymistä aatteellisesta, käsitteellisestä suomalaisuudesta
todellisempaan, käytännöllisempään suomalaisuuteen, kansallisesta
romantiikasta kansalliseen realismiin, oppikamarista, juhlapuheista
ja isänmaallisten maljojen äärestä taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen
elämään ja hyvinvointiin, virka- ja valtasijoille, »kansan pyhän
tahdon» aatteellisesta ajamisesta lähinnä omien asiainsa ja etujensa
itsekkääseen ajamiseen ja niiden kautta muka välillisesti
suomalaisuuttakin vahvistamaan. Ensin asema yhteiskunnassa, sitten vasta
vaikutusvalta! Juuso ei tingi rahtuakaan vanhoista kansallisista
ihanteistaan ja musertuu senvuoksi ajan rautaisten rattaiden alle.
Mutta Heikki, jota Juuso luulosairaana on koettanut ampua, jää
pönäkkänä joskin sisäisesti tyhjänä istumaan vastaperustetun suuren
kansallisen liikeyrityksen johtoon, Juuson muka yhteiskunnalle
vaarallisena henkilönä joutuessa mielisairaalaan. Ihannesielu ei siis
menesty itsekkäässä ja kovakouraisessa nykyajassa, ei edes
»kansallisen» työn vainiolla; vain häikäilemätön ja rohkea kiipijä ja
»tunto-sarvimies» siinä pääsee eteenpäin — se on tässäkin tekijän
ajankuvauksen lohduton, mutta epäilemättä liioiteltu ja väritetty
lopputulos. Kirjailijan oma myötätunto on nähtävästi herkän ja
innostuvan Juuson puolella; Heikki onkin kuvattu milt’ei vastenmieliseksi
olioksi, kylmäksi ja itsekkääksi; hän on enemmän tyyppi kuin yksilö.
Mutta eipä Juusokaan tunnu oikein todelliselta ja vakuuttavalta.
Varsinkin kirjan lopulla hän alituisine, ryhdittömine
mielenhauto-misineen tekee aivan sairaalloisen ja kiduttavan vaikutuksen.
Sensijaan Juuson henkiset sukulaiset ja aatetoverit Vilho Hartikka ja
Helmi ovat toivottomuudessaankin ryhdikkäitä, valoisia
ihanne-sieluja. 1
Kuten mainittiin alotti Ivalo jo 1894 Juho Vesaisella
historiallisten romaaniensa, kertoelmiensa ja näytelmiensä pitkän sarjan ja
saavutti vasta niillä samoinkuin Aho samaan aikaan »Lastuillaan»
1 Perusaiheen tähän kirjaansa lienee Ivalo saanut aikoinaan (1889—90)
kuuluisasta Waldemar Churbergin ja Jaakko Forsmanin välisestä
murha-yritysjutusta, josta myös etevä ruotsinkielinen kirjailijamme K. A.
Tavast-stjerna näkyy suunnitelleen romaania (vrt. W. Söderhjelmin tiedonantoa
sanomalehtimiesjulkaisu Vox’issa).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
