Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
94
kynäin kääntäminä ne ensin, jopa edellinen yksinomaisesti, suomeksi
julkaisseet ja siten oleellisesti liittäneet suomenkieliseen
kirjallisuuteen.
Salanimi Aura, jonka takana piilee harras suomalaisuuden
ystävä neiti Betty Elfving (synt. Turussa 16 p. maalisk. 1837, asuu
Turussa), oli kuten Päivärinta jo 50-vuotias, kun v. 1887 julkaisi
ensi-mäisen historiallisen kertomuksensa Ilärkmannin pojat, jota sitten
15-vuoden kuluttua (1902) seurasi lavea 2-osainen Vuosisatain
perintö. Edellisen toiminta liikkuu »Isonvihan», jälkimäisen
»Pikkuvihan» aikoina, ja pohja-aatteeltaan molemmat täydentävät toisiaan.
Tekijätär näet tahtoo niissä osottaa, kuinka jo Isonvihan aikana
suomalaisten mielissä ankarain olojen pakosta heräsi vaistomainen
ajatus siitä, että Suomen maan ja kansan tuli omin neuvoin ohjata
kohtaloansa, ja kuinka tämä ajatus sitten surkean »hattujen sodan»
aikana, ikäänkuin »vuosisatojen perintönä», yhä selvemmin ja
tietoisemmin kypsyi varsinaiseksi Suomen itsenäisyysaatteeksi, jonka
ajamisen Y. M. Sprengtporten myöhemmin otti tehtäväkseen. Siksipä
onkin näissä romaaneissa verrattain perusteellisesti ja värikkäästi
kuvailtu asianomaisten ajanjaksojen oloja ja mielipiteitä ja koetettu
niistä hakea tukea mainitun ajatuksen oikeutetulle esiintymiselle.
Tekijättären aatteellisena lähtökohtana on nähtävästi ollut Yrjö
Koskisen »Suomen kansan historia», mallina Topelius. Varsinaisina
koossapitävinä keskushenkilöinä esiintyy kummassakin romaanissa
samantapainen päämäärästään tietoinen ihmispari: edellisessä
kirkkoherra Ilärkmannin rohkea, intomielinen poika Miihkali, joka
vihollisen Suomea uhatessa vaihtaa kirjat miekkaan ja kaatuu sankarina,
ja »sarkasodan» meteleistä pelastunut, oikeutta ja kuningasta etsivä
karjalaistyttö Alli, josta Miihkali saa yhtä isänmaallisen aatetoverin;
jälkimäisessä Suomen itsenäisyysaatteen innokkaat ajajat neiti Maria
Sprengtport ja perin romanttisilla vaiheilla ympäröity uljas
venäläinen upseeri Attila (alkujaan suomalaisen sissin poika). Miihkali ja
neiti Sprengtport ovat historiallisia, joskin vähän tunnettuja, Alli ja
Attila mielikuvituksen luomia. Lisäksi tuodaan näkymölle
epälukuinen joukko muita sekä historiallisia että mielikuvituksellisia
henkilöitä ja tapauksia, joskus tarpeettomasti ja perustelematta. Tosin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
