Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
103
väkevästi hänen sielussaan, ja niinpä hän jättikin sikseen koko
tuomarinuran ja päätti seurata uusia elämänihanteita. Ansaitakseen
leipänsä »otsansa hiessä» sekä samalla toteuttaakseen käytännössä
tasa-arvoisuuden ja veljesrakkauden aatetta hän ensin kokeili
ruumiillista työtä Helsingissä, mutta huomasi pian olevansa liian outo
ja sivistynyt sellaisen työn tekijäin toveriksi. Sittemmin hän rupesi
sekä kirjallisesti että suullisestikin (esitelmöitsijänä) tekemään uusia
mielipiteitään tunnetuiksi. Ja noudattaen oppi-isänsä rousseaulaista
esimerkkiä »luontoon palaamisesta» hän siirtyi asumaan maalle
Lohjan Virkbyhyn; siellä hän omin käsin viljelee pientä Rantala-nimistä
palstatilaa, harjoittaa mehiläishoitoa ja kirjailee. Myös ulkonaisessa
asussaan ja elämäntavoissaan Järnefelt on harras Tolstoin
hengenheimolainen. Alussa olivat hänen mielessään uskonnolliset ja
siveelliset kysymykset etualalla; sittemmin on hän, varsinkin tutustuttuaan
amerikkalaisen Henry Georgen kansantaloudellisiin aatteihin, yhä
enemmän samassa hengessä syventynyt myös yhteiskunnallisiin
uudistusvaatimuksiin. Paitsi omilla kirjoillaan on hän meillä tehnyt
tunnetuiksi oppi-isiensä aatteita ahkerasti suomentamalla heidän
teoksiaan. Niinpä ovatkin hänen kynästään lähteneet suomeksi
useat Tolstoin teokset sekä eräs lavea Tolstoin elämäkerta, samoin
joukko Henry Georgen kirjoja ja kirjoituksia y. m.
Järnefelt kirjoitteli jo koulupoikana lastenlehteen Pääskyseen.
Ylioppilaana hän salanimellä Arvi Rauta julkaisi Valvojassa pari
pientä kaunokirjallista kyhäelmää, Kertomus Elias äijästä (1883) ja
Kokelas (1884). Edellinen on vielä alottelijan haparoivaa käsialaa,
hajanainen ja romantillinen; jälkimäinen sensijaan on jo melkoisen
varmasti piirretty luonnekuva. Siihenpä Järnefeltin kaunokirjailu
toistaiseksi pysähtyikin eikä hän varsinaisesti liene aikonutkaan
kirjailijaksi. Liittyen »nuoreen Suomeen» hän 1889 oli kyllä mukana
perustamassa Päivälehteä, mutta vasta 1893 hän täysvalmiina
taiteilijana hämmästytti maailmaa muodollisesti ja sisällyksellisest
kypsällä esikoisromaanillaan Isänmaa, joka yhä vieläkin lienee
Järnefeltin selkein ja sopusuhtaisin teos, samalla kun se on
kirjallisuutemme merkkiteoksia. Tekijän omassa tuotannossa sillä on perustava
merkitys, sillä jo tässä romaanissa ilmenee Järnefeltin uusi
elämänkäsitys, joskin vielä sangen säveässä ja taiteellisesti hillityssä muo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
