Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
105
Toistoilta oppimansa elämän evankeliumin peruspiirteet. »Isän ääni
ihmisessä» (omatunto) on tämän evankeliumin ydin; se on se
tinkimätön ohje, jonka mukaan kunkin ihmisen ensin tulee itsessään
sisäisesti puhdistua ja uudistua, kelvatakseen uutta veljesrakkauden
ja tasa-arvoisuuden pohjalle perustettua ihanneyhteiskuntaa luomaan.
Tämä osaksi kertomuksen osaksi itsetunnustusten ja järkeilyjen
muotoon puettu teos on kai merkillisimpiä kirjoja mitä alkuperäisesti
on suomeksi sepitetty, tekijänsä »sydänverellä» kirjoitettu, kuten
siitä on sattuvasti sanottu. Se vaati vakavasti kääntymään
ulkonaisesta yhteiskunnallisten epäkohtain tarkastelusta tarkastelemaan
ensin ihmisessä itsessään olevia epäkohtia ja vasta niiden valossa
arvostelemaan yhteiskuntaa. Se on siis selvä taitekauden kirja,
menneen ajan tilinteko ja arvostelu, tulevan ajan ihanteiden
julistus. Eipä ihme että itse Minna Canth sen luettuaan ikäänkuin
hämmästyksestä hätkähti ja huudahti: »Paljastusten aika on mennyt,
tunnustusten aika on tulossa», viitaten »Anna Liisassaan» samalle
tielle.
»Heräämiseni» alotti Järnefeltin tuotannossa sen puolen, jonka
muodostavat hänen uskonnollisia, siveellisiä ja yhteiskunnallisia
kysymyksiä pohtivat kirjoituksensa. Tolstoin ankara
vuorisaarnallis-askeet-tis-anarkistinen elämänkatsomus vetää häntä tästedes yhä syvemmälle
syliinsä. Näyttikin siltä kuin hän olisi mennyt hukkaan
kaunokirjallisuudelta. Tosin hän seuraavana vuonna 1895 julkaisi
oikeastaan kolme eri tarinaa sisältävän teoksen Ihmiskohtaloja, jossa hän
jo paljoa enemmän kuin »Isänmaassa» antaa tendenssin ja
tolstoilaisuuden tulla näkyviin. Mutta seuraavat julkaisut: uskonnon ja
yhteiskunnan kieroja suhteita arvosteleva ja niihin parannuksia
»rakkauden opin» hengessä esittävä kirjoitussarja Ateisti (1895),
askeettista sukupuolipuhtautta ihannoiva Puhtauden ihanne (1897),
idyllisen kertoelman muotoon puettu legendatarina Maria (1897)
ja Evankeliumin alku eli Jeesuksen syntyminen ihmisestä ja jumalasta
(1898), joissa molemmissa hän jyrkästi hylkää kirkonopin Jeesuksen
jumalallisesta ja neitseellisestä syntyperästä, tehden hänestä
ihanne-ihmisen, »Isän» tahdon täydellisimmän toteuttajan, ovat tuloksia
Järnefeltin tolstoilaisesta raamatuntutkimisesta, »Heräämiseni»
kirjan lopussa lausuttujen mielipiteiden edelleen selvittelyä. Näissä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
