Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
106
tuloksissaan Järnefelt, omalta yksilölliseltä kannaltaan lähtien,
tietysti usein törmää ankarasti yhteen valtiokirkon perinnäisten oppien
ja voimassaolevan yhteiskuntajärjestyksen kanssa, koska molemmat
hänen mielestään lepäävät väärällä perustalla. Samaan sarjaan
kuuluu myöhempi pikkukirjanen Mitä on jumalanpalvelus? (1901).
Mutta synnynnäinen kaunokirjailija pyrki Järnefeltissä
sittenkin oikeuksiinsa, joskin pukeutui yhä selvemmin tendenssikirjailijan
aatevaippaan. Tämä näkyi jo Ihmiskohtaloista, jonka eri tärinäin
pohjapiirteet lienevät todellisuudesta otetut, mutta Järnefeltin oman
elämänkatsomuksen valossa selvitetyt. Kröijerin, Alarikin ja Friidan
toiminnassa on itsekkäisyys, oman edun, mukavuuden ja maineen
tavoittelu ollut suuremmassa tai vähemmässä määrässä
johtosäi-keenä, vaikkapa he ovat luulotelleet sekä itseänsä että muita
toimivansa puhtaissa tarkoituksissa. Niinpä heidän perustuksensa ei
pidäkään. Kiihkeä fennomaani Kröijer puuhaa »kansan tahdon
palvelemiseksi» suuren krediittilaitoksen, mutta kun häntä ei valitakaan
sen johtokuntaan, musertaa tämä isku hänet kuoliaaksi. Hän ei ole
ymmärtänyt Heikki Vuorelan hiljaista »itsensä tarpeelliseksi
tekemistä» personallisilla rakkaudentöillä, vaan tahtonut vaikuttaa
yhteiskunnallisten laitosten kautta sekä samalla itse kohota ja näkyä.
Alarik puolestaan on ajatellut ainoasti omaa eikä lähimmäistensä
onnea ja mukavuutta; siitä seuraa hänelle vain tyydyttämätön
levottomuus, ja juuri kun hän vihdoin luulee päässeensä tarkoituksensa
perille, tulee kuolema näyttämään sellaisten pyrintöjen turhuuden.
Uskonsisar Friidan kohtalolla tahtonee taas Järnefelt todistaa, että
itse korkein ulkonainen hurskauskin sisältää itsekkyyttä, jollei muussa
niin siinä että todella tahtoo oikein koettaa uskonsa lujuutta ja sillä
ikäänkuin loistaa. Friida yrittää uskonsa voimalla kävellä veden
päällä, mutta hukkuu.
Vielä selvemmin Järnefeltin myöhemmät kaunokirjalliset
teokset tulkitsevat ja todistelevat tekijänsä aatteita. Niitä on sekä
kertomuksia että näytelmiä. Lähinnä seurasi vasta 1899 historiallisaiheinen
näytelmä Samuel Cröell, joka etusijassa selvittelee oikeuden aatetta.
Historiallinen Samuel Cröell, tuo 1600-luvulla elänyt suomalainen
viskaali, joka ankarasti ahdisteli maamme mahtavia, vääryyttä ja
kiskomisia harjoittavia virkamiehiä, on tässä tietysti vain ulkonainen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
