Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
108
man avulla vapautuvansa vallastaan ja kehoittaessaan muitakin
tekemään samoin. — Ulkonaisesti »Orjan oppikin» on monessa
suhteessa näyttämökelpoinen, varsinkin täyteläisen ja loisteliaan
historiallisen ympäristönsä puolesta. Tätä ulkonaista vaikuttavaisuutta
on Järnefelt myöhemmin suuresti tehostanut, samalla hieman
syventäen ja selventäen itse päähenkilöä, ja niinpä onkin »Orjan oppi»
uudella Tiitus nimellä (1910) saavuttanut tavattoman
näyttämö-menestyksen sekä koti- että ulkomaalla. Uudessa asussaan, jossa
varsinkin ensimäinen näytös on perinpohjin muutettu, sitä ei ole
vielä painettu. — Painamaton on myös Järnefeltin kolmas suurempi
aateniiytelmä, symboolisesti sommiteltu Kuolema, joka näyteltiin
jo 1903 ja sitten uusitussa asussa 1911. Sen aatepohja vivahtaa
suuresti edellisiin: ainoasti itsensä unohtava ja uhraava
lähimmäisrakkaus tuottaa ihmiselle sen rauhan, joka tekee kuolemankin hänelle
kepeäksi, vain uuteen elämään syntymiseksi. Näytelmänä se on
edellisiä heikompi ja vaikeatajuisempi.1
Draaman suppea muoto kai vaikuttaa, että tendenssi niissä
työntyy selvemmin etualalle kuin romaaneissa, mutta sehän
lieneekin tekijän tarkoitus: lausua aatteensa niin tehokkaasti kuin
mahdollista. Kylläpä aatteet sentään näkyvät Järnefeltin myöhemmistä
romaaneistakin, joskin nämä samalla tarjoavat paljoa avaramman
alan kaikinpuoliseen syvälliseen sielunerittelyyn, pikkuhuomioiden
taitavaan piirtelemiseen ja herkullisiin tilannekuviin, joissa kaikissa
Järnefelt on kieltämätön mestari. »Samuel Cröellin» ja »Orjan opin»
aikuisia paksuja aateromaaneja ovat 3-osainen Veljekset (1900) ja
2-osainen Helena (1902). Edellinen kuvailee neljän veljeksen,
Henrikin, Johanneksen, Gabrielin ja Uunon elämäntarinoita, jotka,
Henrikin tarinan ollessa keskeisenä, tuontuostakin kietoutuvat toisiinsa
1 Myös pari 1-näytöksistä pikkunäytelmää (toistaiseksi painamattomia):
nimismiehen omantunnon ja virkavelvollisuuden taistelua kuvaava
Velvollisuus ja maalaisten ahneutta ja itsekkyyttä ivaava ilveily Kallun kestit,
on Järnefeltiltä äskettäin (1912) saatu näyteltäväksi. — Eräästä Rydbergin
kertoelmasta hän on aikaisemmin laatinut pienen satunäytelmän Pikku
Simon seikkailut jouluiltana (1900).. — Onpa hän julkaissut jonkinlaisen
aapisenkin nimeltä Lukemisen ja kirjoittamisen alkuopetus kotiopetusta varten
(1905) y. m. valistuskirjasia (Vieremän lukutuvan toimituksia).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
