Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - »Kansankirjailijoita» ja kansankuvaajia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.127
leyttä ja kääntää puukkojunkkareja paremmalle tielle. »Katovuoden
kärsimykset olivat kansaa nöyryyttäneet, kuumeen tapainen tuska
oli ikäänkuin sen verta puhdistanut. Sen uusia, hyviä aikomuksia
näki joka askeleella», sanotaan kirjan lopussa. Henkilöistä eivät
»Murtavissa voimissa» olekaan enää etualalla puukkojunkkarit, vaan
tyyni, voimakas ja järkähtämätön talonisäntä Hautalan Janne, joka
nuhtelee nuhdeltavia ja auttaa autettavia sekä yleensä yhtenä
»murtavana voimana» edustaa rahvaan omaa parahistoa ja kannattaa
tehokkaasti nimismies Grönbergiä, oikeaa aikansa mukaista
nimismiehen ihannetta, joka pampulla, sanoilla ja teoilla taltuttelee
kansan viileyttä.
Perin räikeä juoppouden turmion kuvaus on myös pienehkö
kertoelma Oja-Pappalan joulu (1889) ja samoin koko ensi sarja
Aikamme kuvia (1889). Värit niissäkin ovat paksuja jopa
tarkoituksellisia, monesti purevan ivan suolaamia.
Syyn tuohon kurjuuteen näkee tekijä oikean kasvatuksen ja
sivistyksen puutteessa. Valistuksen tunkeutuessa pimeyteen ihmiset
ja olot muuttuvat edukseen. Syytä on siis ollut myös itse
yhteiskunnassa, joka ei ole pitänyt parempaa huolta rahvaan henkisestä
valistamisesta. Mutta ettei pelkkä ulkonainen sivistys tai
oikeammin sievistys ole kylliksi, vaan että ainakin yhtä paljon jollei
enemmänkin on huolehdittava sisäisestä sivistyksestä, mielen
jalostamisesta ja henkisestä itsekasvatuksesta, sen Alkio osottaa
naiskuvauk-sena huomattavassa teoksessaan Eeva v:lta 1888, samalla näyttäen,
kuinka merkityksellinen vanhempain antama kotikasvatus on
lasten elämälle. »Eevakin» on murroskauden kuvaus, joka esittää
nousevan valistuksen nurinkurista vaikutusta äitinsä hemmottelemaan
talontyttäreen. Eeva omistaa sivistyksestä ja sivistyneistä vain
onton ja kiiltävän ulkokuoren, sievistelevän puhe- ja käytöstavan,
mutta jättää sydämensä kokonaan sivistämättä ja jalostamatta.
Siitä seuraa hänelle pettymyksiä ja turmiota. Sensijaan hänen
sulhasensa Heikki Lahtinen, joka Eevan sisäisen tyhjyyden
huomattuaan purkaa kihlauksensa, vastannee sisarensa Hildan kera Alkion
valistuneen maalaisnuorison ihannetta.
Toista laatua on novelli Mennyt (v:lta 1892), sielunkuvauksena
Alkion syvin, selkein ja taiteellisin teos. Siinä henkisesti valistunut,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
