Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - »Kansankirjailijoita» ja kansankuvaajia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.143
tää hyväkseen. Niinpä hän aiheen taiteellisessa pitelyssä onkin
yleensä edistynyt teos teokselta ja varsinkin »Uran aukasijoissa»
luonut palasen tyyntä, yksinkertaista jopa paikoin suuripiirteistäkin
taidetta. Myös kielellisessä suhteessa hän Ahon esikuvan mukaan
on vähitellen siistinyt ja yksinkertaistuttanut leveää ja höystöisää
pohjoissavolaista kieltään.
Luonteisimpana ja savolaisimpana Kauppis-Heikki epäilemättä
esiintyy lukuisissa »tarinoissaan» ja »tapahtumissaan». Ne ovat
enimmäkseen kepeitä leikillisiä pikku jutelmia, joissa hän esittelee
hupaisia huomioitaan pohjoissavolaisen kansan keskuudesta. Kirjava
sarja erilaisia mies- ja naisluonteita sekä tuokiokuvia vierii niissä
tekijän hyvätuulisen huumorin kirkastamana lukijan editse.
Aikaisimmat tarinat vivahtavat raikkaine lapsuusmuistoineen Juho
Reijosen ensimäisiin kertoelmiin, ja myöhemmätkin ovat Reijosen
jutelmille ikäänkuin sukua, ei tosin niin paljon itse aiheiltaan kuin
kerto-masävyltään. Paraat niistä puoltavat hyvin paikkansa Ahon
näppä-rinten »lastujen» rinnalla. Huumorin alta vilahtaa usein
vakavuuskin esille. Niinpä esim. kertoelmassa Isän perinnöllä (Tarinoita,
1886), joka on kylläkin hauska, realistinen ja pikkuhavaintoinen,
esiintyy jo tuo tyyni, tasainen ja hiljaisesti kärsivä savolainen
kansannainen, joka puoliksi leikillä puoliksi vakavuudella koettaa kääntää
pahan hyväksi ja ohjata hummailevaa miestään oikeille jäljille, ja
jollaisia Kauppis-Heikki sittemmin on kuvannut useita.
Vakava-sävyisiä ovat myös sellaiset tarinat kuin Syksyllä ja keväällä ja Äidin
luokse. Useimmat ovat kuitenkin leikillisiä, joskus pieni pirahdus
vakavuutta seassa. Siinä on meillä esim. miehensä ulkonaisesta
olemuksesta ääretöntä huolta pitävä Väisäsen Leena (Ihaili), joka
kehuu miehensä kuollutta ruumistakin vielä oikein »porvarin»
näköiseksi; hupaisa ryyppysuutarin tyyppi Hessu; mainio, kansanomainen
syntitilien selvitys Oja-Taavetin lasku; humoristinen, aito savolainen
jutelma naapuruksista, leikillisestä Savolaisesta ja mahdikkaasta
Tenhusesta (Naapurit); vakavan leikillinen asutustarina Amerikka
Savossa; tyypillinen savolainen tyhjäntoimittaja, varastelija,
valehtelija ja veijari Anaski, jonka kujeihin ja kolttosiin kukaan ei voi
kauaksi suuttua hänen sukkeluutensa ja hyvätuulisuutensa vuoksi;
hauskat käräjämiesten kuvaukset Käräjissä ja Lautamies ja hänen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
