Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - »Kansankirjailijoita» ja kansankuvaajia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.159
nissä kansanomaisissa huvinäytelmissä kuin suurissa ja vakavissa
draamoissa. Myös helsinkiläisistä oloista hän on sepittänyt pari
ilvehtivää huvinäytelmää, nimittäin pienen, Kiljanderin komedioita
muistuttavan selkkauksen Seinä väliä ja suuremman, vikkelästi
kokoonpannun ilveilyn Kun piiat ovat lakossa (1908). Samoin
Pietarin suomalaisten piiristä pikkukomedian Naimiskauppa.
Vakava-aiheisista mainittakoon vielä Wuoren näytelmällinen esikoinen v:lta
1891 Ihmisten tähden (painettu 1910), tendenssiä sisältävä kuvaus
helsinkiläisen virkamiesperheen turmiota tuottavasta elämisestä yli
varojensa »ihmisten tähden», sekä samoin tendenssimäinen
routavuosien ja suurlakon ajan kuvaus Eetu Kokko (1908).
Lemmenpyy-teissään hillittömiä ja häikäilemättömiä naisluonteita, jotka
arvelematta koettavat tuhota tiellään olevat esteet, kuvailevat ylen
kireälle pingotetut näytelmät Henkensä uhalla (1910) ja Aura,
»tehtaan tyttö» (1912). —Vanhoja, enimmäkseen pietarilaisia kertoelmiaan
hän on kerännyt kokoelmaan Kurimus (1911).
Martti Wuori on ahkerimpia ja tottuneimpia
näytelmänkirjoitta-jiamme. Toistaiseksi hänen realistiset kansannäytelmänsä lienevät
hänelle kirjallisesti merkitsevimmät.
Myös savolaissyntyinen Alpo Noponen
(kansakoulunopettaja ja sanomalehtimies; syntynyt työmiehen poikana Rantasalmella
10 p. jouluk. 1862, Kymölän seminaarista 1887, v:sta 1893 saakka
opettajana Helsingissä, kansakoulun oppi- ja lukukirjojen laatija,
U. Suomettaren avustaja y. m.) on esikoisteokseensa,
runokokoelmaan Urpuja (1894), pariin novellikokoelmaansa (Ensimäiseltä
kymmeneltä 1905 ja Ihmisyyden merkki 1908) sekä kansannäytelmäänsä
Savi soran alla (1911) ottanut aiheita ja kielellisiä aineksia
savokarja-laisen kansanelämän pohjalta. Muihin itäsuomalaisiin
kirjailija-tovereihinsa verrattuna on Noponen, kuten totisen
nuorisonopetta-jan sopii, yleensä perin harras ja vakavasävyinen mies; hersyvää
savolaista hilpeyttä ja huumoria hänen tuotteissaan ei liioin tapaa.
Monet hänen runoistaan (paitsi »Urpuja» myös paljon siellä täällä
julkaistuja juhla- y. m. tilapäisrunoja) ja kertoelmistaan (niitäkin
lisäksi useita sanomalehdissä, albumeissa y. m. s.) ovat
yksinkertaisia, vakavia ja vaatimattomia lapsuus- ja perhemuistoja y. m, ko-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
