Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu nykyaikainen kaunokirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.182
nyt kovin hämärään ja koreasanaiseen vertauskuvallisuuteen eli
symbolismiin. Milloin hän (vrt. Oksasen »Suomen valta», Jänneksen
»Väinölän lapset» ja varsinkin Cajanderin »Vapautettu kuningatar»)
pukee koko suomenkansan entisyyden muhkeaan vertauskuvalliseen
juhlarunoasuun (Tarina suuresta tammesta) tai laatii näppärän
runo-kertoelman Perman vallan ajoilta (Perman taru »Kangastuksissa»)
milloin hakee lukuisiin sekä sieviin että muhkeihin lauluihin aiheita
ja ilmaisumuotoja »Kalevalan kankahilta» ja Kantelettaren
laulu-lehdoista (sikermät Tammenlastuja »Suuren tammen tarinassa»,
Kalevalan kankahilta »Yökehrääjässä», Metsänkosija ja Hämyhyräilyjä
»Hiihtäjän virsissä», Lauluja Kantelettaren tapaan »Pyhässä keväässä»,
Lauluja vanhaan tapaan »Kangastuksissa» y. p. m. yksityisiä runoja).
Konsa taas hän sepittää varsinkin »routavuosien» innoittamia
kals-kuvasanaisia, mutta samalla joskus sangen tunnetehoisiakin
isänmaallisia runoja (kokoelma Ajan aalloilta y. m.), kuten Me kasvamme,
Kansa kalliolla, Herran kansa, Kotikansalleni, Helsinki sumussa,
Runoilija j. n. e.
Samalta kansallisromanttiselta ja symbolistiselta pohjalta
kohoaa helkkyväsäkeinen ja tunnelmallinen, joskin aatteellisesti
hieman vaikeatajuinen näytelmäruno Tuonelan joutsen (1898) ja Erkon
muodostelemaa Kalevalan mittaa erinomaisen sulavasti
soinnutteleva, komea ja koristeellinen, mutta sisällykseltään perin oikullinen
ja sekamelskainen Kalevala-aiheinen näytelmä Sota valosta (1900).
Korkeimman ja taiteellisimman ilmenemyksensä on Leinon
kaleva-lais-kantelettarelainen uusromantiikka ja symbolismi saavuttanut
1 Samaa aihetta on nimellä Thoore Hundin Bjarman-relki käsitellyt
kertovana runona salanimi Ilmari Rautio (oik. lehtori Konstantin
Hämäläinen, synt. Pietarissa 1853, kuollut hist. ja suomenk. lehtorina Turussa
1909), mutta paljoa puisevammin ja kronikkamaisemmin, ilman näkyvämpää
mielikuvituksen tai runollisen kuvausvoiman tenhoa. Hänen runoteoksensa
Kertomusrunoja (1905) sisältää toisenkin suurehkon eepillisen runoelman
nimeltä Doora, jossa hiukan runollisemmin kuin edellisessä kerrotaan Norjan
kuninkaan Sigurd Jerusaleminkävijän oleskelusta Konstantinopolissa ja
kei-sarintyttären Theodora (Doora) Komnenan rakkaudesta häneen.
Runomuoto ja -mitta on molemmissa tarinoissa sangen huoliteltua, mutta itse
runokieli jotensakin harmaata ja latteaa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
