Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu nykyaikainen kaunokirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.186
aiheita semmoisinaan näyttämölle vapaata ulkoilmateatteria
(»Helka-näyttämöä») varten (Kalevala näyttämöllä I—III).
Suurta runotaidollista kätevyyttään on Leino osottanut myös
ahkerana runojen ja runoteosten kääntäjänä. Paitsi eräitä Topeliuksen,
Schillerin, Goethen ja Racinen runonäytelmiä sekä muuatta hieman
hutiloitua laulurunouden valikoimaa (»Maailman kannel») hän on
varsin ansiokkaasti suomentanut Runebergin kertovat runoelmat
»Kuningas Fjalar» ja »Nadeshda». Valmistumaisillaan on Danten
Divina Commedian »Helvetti»-osan käännös, jota varten Leino nautti
erityistä valtion matkarahaa Italiassa käydäkseen.
Ja vihdoin on Leino arvostelevan sancmalehtikirjailunsa ohella
koelmoinut teatteri- ja kirjallisuushistorioitsijanakin, laatien näiltä
aloilta tilapääjulkaisun Suomalainen näyttämötaide (1902), pirteät
pikakuvat Suomalaisia kirjailijoita (1909) sekä suppean, hätiköidyn
Suomalaisen kirjallisuuden historian oppikirjan (1910).
Leinon rinnalla on nuoremmista runoilijoista tuotteliaimpia ja
huomattavimpia Larin Kyösti, oikealta nimeltä Kyösti Larson
(synt. ruotsinmaalaisista vanhemmista 5 p. kesäk. 1873
Hämeenlinnassa, ylioppilas 1895, harjoittanut yliopistossa ja Venäjällä
jonkun aikaa filologisia opintoja), jolla myös v:sta 1897 alkaen on jo
takanaan kolmattakymmentä eri teosta lyyrillisiä ja eepillisiä
runo-julkaisuja, satuja, kertoelmia ja näytelmiä. Kuten Leinon on Larin
Kyöstinkin tähänastinen tuotanto aiheiltaan ja pyrkimyksiltään
hyvin haparoivaa ja kirjavaa laatua. Hän onkin aikalaistensa laulajain
joukossa epäilemättä tyypillisin kulkija, etsijä, uneksija ja itsensä
erittelijä; jo hänen useiden teostensa ja runosikermiensä nimet
(Kulkurin lauluja, Etsijän tarina, Unessakävijä, Sekasointuja, Ad astra,
Vuorivaeltaja, Uneksijan sävel) viittaavat selvästi siihen suuntaan.
Kaiken tuon haparoimisen ja etsimisen takaa kuultaa sentään
rehellinen ja elämäntuntoinen runoilijayksilöys, joka arkailematta
tarkastelee ja arvostelee sekä itseään että ympäristöään. Muuten näyttää
runoilija rikkinäisyydestään vähitellen päässeen yhä tyynempään
ja seesteisempään elämänkatsomukseen.
Larin Kyöstin ensimäiset julkaisut: Tän pojan kevätrallatuksia
(1897; toinen painos nimellä Kyläisiä lauluja) ja Kylän lauluja (1898)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
