Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu nykyaikainen kaunokirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.200
Olemmekin nyt lyhyesti selostaneet kaikki vähänkin
mainitsemisen arvoiset nuoret ja nuorimmat runoniekat ja heidän
tuotannossaan päällisin puolin tutustuneet niihin kirjaviin suuntiin ja
pyrkimyksiin, jotka nykypäiväisessä runoudessamme ovat risteilleet.
Heidän lukitaan voitaisiin tosin lisätä vielä melkoisella joukolla
lyyrillisten runokokoelmain julkaisijoita, 1 mutta kun näiden runous on
suuressa määrin jälkikaikurunoutta tai vasta aivan alussaan eikä
muutenkaan tarjoa edes niinkään mielenkiintoisia kirjallisia
erikoispiirteitä kuin ylempänä mainittujen, voimme heidät tässä
toistaiseksi sivuuttaa ja jättää runotyössään varttumaan. Tietysti
laulurunoutemme sisäinen arvo ei lähimainkaan vastaa sen ulkonaista
runsautta ja ilahuttavia muodollisia saavutuksia, mutta selviä
merkkejä on, kuten edellä olemme huomanneet, näkynyt myös sen
sisäisten tunne- ja kauneusarvojen syventymisestä ja avartumisesta.
Samansuuntaisia piirteitä ja pyrkimyksiä ilmenee myös niiden
nuorten ja nuorimpain mieskirjailijain tuotteissa, jotka etusijassa ja
yksinomaankin ovat viljelleet suorasanaista esitysmuotoa.
Tyypillinen uusromanttinen yksilöisyyden, yli-ihmisyyden ja
kauneuden palvoja on Volter Kilpi (synt. Kustavissa 1.
Kivimaassa 12 p. jouluk. 1874, ylioppilas 1895, fil. kand. 1900,
kirjasto-mies), jonka teokset Batliseba (1900), Parsifal (1902) ja Antinous
(1903) ovat kirjallisuutemme omituisimpia tuotteita. Ne eivät
1 Sellaisia ovat esim. Olli Vuorista paljon muistuttava raikkaiden ja
pikkusievien runojen vaatimaton sujuvasäkeinen sepittäjä Vilppu
Kaukonen (oik. Filip Forsman, runovihkoset Vesoja I—III); vapaudenuhman
ja maalaisten kotikuvien hieman matala- ja kankeasävelinen laulaja
Rafael E ngelberg (Työpajan töminässä, Kotona käymässä), joka on
sepittänyt suorasanaisiakin teelmiä (esim. pirteä maalainen kertomuskokoelma
Pitkänperän suuresta pitäjästä); alottelevat runoniekat L a ur i
Pohjanpää (Mielialoja), J. S il jo (Runoja), Onni Okkonen (Hyperborean
poika), Huugo Jalkanen (Kevät) y. m. — Yleissävyltään nuorimpain
laulajain sepitelmät ovat Mannisen ja Koskenniemen malliin enimmäkseen
alakuloisia ja yksinäisyystuntoisia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
