Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu nykyaikainen kaunokirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.201
ole tavallisia kertomuksia, sillä ulkonainen todellisuus ja asiallisuus
on niissä ohennettu milt’ei olemattomiin. Pikemmin ne ovat
suorasanaista tunne- ja mietelyriikkaa, vuolaita ja värikylläisiä
tunnelma-maalauksia, runoilijan ja kauneusfilosofin sisäisiä hurmioita, näkyjä
ja sielunväreitä. Kilven aatteellisena oppi-isänä näyttää olleen
varsinkin hänen ihailemansa »aikamme totisin henki» ja
»kuningas-ajattelija» Fr. Nietzsche, runollisina esikuvina taas mahdollisesti
Englannin n. s. »prerafaeliitit» (Rossetti y. m.). Edelliseltä opittua on
nähtävästi Kilven halu yli-ihmisellisesti »uudelleen arvioida kaikki
arvot», jälkimäisiin viittaa Kilven romantillinen tunnèherkkyys ja
nykyoloisen todellisuuden vierominen. Hänen yllämainittujen
teostensa päähenkilöt: Israelin kuningas David, keskiaikainen
runotarina-ritari Parsifal ja keisari Hadrianuksen ystävä kaunis Antinous, ovat
todellisuudesta irroitettuja haaveolioita, jotka sisäistä tyydytystä
löytääkseen herkeämättä kaikkialta etsivät elämän oikeaa tarkoitusta
ja syvintä sisällystä ja sitä tehdessään pelkästään omien
yksilöllisten tunneväreidensä mukaan — sillä »pyhää on itseänsä totella» —
arvioitsevat kaikkea olevaista. Davidin itsekäs elämän arviointi
tosin päättyy tuskaiseen epäsointuun, mutta Parsifal löytää vihdoin
tyydytyksen ja rauhan rakkauden tuomien sisäisten
kauneustunnel-mien väristyksissä, ja kauneudenhaaveilija Antinous samoin lopuksi
johtuu viileään kauneushurmioiseen mielentilaan, missä »kauneinta
on tunteinansa levätä». Omituisen kuva- ja värikylläisellä,
maalauksellisella ja rohkeamuodostuksellisella tyylillä ja kielellä Kilpi kuvailee
henkilöjensä erilaisia mielialoja ja niiden sisäisiä ja ulkonaisia
vaikuttimia, tahtoen myös lukijoissa herättää vastaavia sisäisiä
tunne-ja kauneusarvoja, sielullisia »hymistyksiä» ja »väristyksiä», sillä
sellaisiin vaipuminen näyttää hänestä, mikäli hänen lyyrilliseen
tunne-tulvaan peittyvistä aatteistaan voi päästä selville, olevan ihmisrinnan
korkein tyydytys ja elämänihanne. Elämä on Kilven
elämänkäsityksessä katsottu yksinomaan kauneushaaveisen kamarirunoilijan ja
erakkofilosofin silmillä; arkisen tosielämän velvoittavat tunnot ja
vaatimukset ovat sille vieraita. Vaikkapa emme voisikaan hyväksyä
tätä kovin yksipuolista ja ahdasta elämänkatsomusta, ansaitsee
kuitenkin täyden tunnustuksen se herkkä ja voimakas runollisuus ja
vilpitön hartaus, joka tulvehtii vastaamme Kilven kirjoista, eikä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
