Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - G - garuva ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
38
garuvS, versteckt werden, sich
verbergen.
gāta, f. Strasse, Gasse.
(Reinh. ’ gata, katu, raitti.)
vgL mnd. gate, schw. gata.
grau, m. Dorf.
(Reinh, gav, gao, kylä, isäntä.)
P. H. 134. M. VII. 54.
gāvesldro, m. Dorfbeamter.
S. 32.
gāvesko, Dorf-.
gävesko phüride, m. Dorfältester.
(Reinh, gāvesko phüride, kylän vanhin.)
gadžako, Wirtin-,
gādži, gall, f Wirtin.
P. IL 129. M. vn. 53.
gaji, f Wirtin.
gänje, (= aro gänje), Umarmung.
P. n. 136. S. 31. 104.
giantmo, vorderer.
P. I. 301. M. vn. 8. S. 32.
glānuno anguš, m. Zeigefinger,
glanuno piero, m. Yorderfuss.
glāsos, m. (- glāzos), Glas.
(Kern, o glasia, fönster.) (Kern. <5 glasos,
bägare.)
vgL mhd. mnd. dä. schw. glas,
glastāris, m. schwarze Johannisbeere
(Ri-bes nigrum.)
Et. dunkel.
glattavā (gress), Pferd auf dem glatten
Eise zerstören, glitschon lassen,
glattiba, m. Glattheit,
glattigo, glatt.
(Rem. liukas, glatigo.) (Reinh, glattigo, liu-
kas.) (R. chlätide.)
vgl. mhd. mnd. dä. glat, schw. glatt.
P. I. 99. M. 1.11. (v. slav. gladbkb.)
glattimen, glatt geworden,
glattuvā, glitschen.
glāzo8,rm. (= glāsos), Glas.
gUmmiba, m. Schein,
glimmimen, geleuchtet,
glimmula, scheinen.
(Reinh, glimmina, kiiltää.)
vgl. mhd. mnd. glimmen, ä. dä. glimme,
schw. glimma.
glizin, m. Schlüssel.
(Kern. 6 glisin, nyckel.) (Reinh, o glisin,
avain.)
P. n. 122. M. Vn. 84. (v. ngr. uXetdi.)
glizineskl cheo, f. Schlüsselloch, Loch
im Schlüssel,
gllzinesko, Schlüssel-,
gli^jako, (grammatikalisch falsche, aber
gebrauchte Foj-m) Schlüssel-,
gnālo, vorne.
(Reinh, ngāla, edellä.)
gnāluno, vorderer,
gnellavā, winseln.
(Reinh, gnellina, vinkuu.)
vgl. ä. dä. gnelde, schw. gnälla.
gnelliba, w. Winseln.
gneUiboskero, m. Winsler.
gnellimen, gewinselt.
gneUuvā, winseln,
gneskos, m. Zunder.
(Kern, ó gneskos, fnöske.) (Reinh, kneskos,
taula.)
vgl. schw. dial. knösk, knöske.
gōdeskiro, gōdengiro, m Vernünftiger,
Kluger,
gōdi, f. Gehirn.
P. II. 132. M. VIL 56.
gōdjako, Gehirn-.
g5djal0, intelligent.
£Oj, f. Wurst.
(Kern, ó goia, korf.) (Reinh, goe, makkara.)
P. n. 134. M. VII. 57.
gojako, Wurst-,
gojengiro, Wurstmacher,
gojengo, Wurst-.
gojengo Ööriboskero, m. Wurstmacher,
gōli, f. Geschrei.
P. U. 133. M. Vn. 57.
gōli diben, m. Geschrei.
(Reinh, gōladies, huusi.) (Reinh golidena,
huudetaan.) (Reinh, gouridéna, huutaa.)
gōli dimnaskīro, m. Schreier,
gōljako, Geschrei-,
göljako diben, m. Geschrei.
Qōneski phü, Kirchspiel Säkkijärvi.
|gönesko, Sack-.
T. XXIX.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
