- Project Runeberg -  Nainen ja Sosialismi /
235

(1907) Author: August Bebel Translator: Yrjö Sirola
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

235

simmille, vaan syntymän, sukulaisuuden, ystävyyden, nais-
suosion onnellisille suosikeille. Ettei rikkauskaan jakaannu
ahkeruuden ja älyn mukaan, sitä todistavat Preussin kol-
miluokkaisvaalit, joissa kapakoitsijat ja teurastajat kuulu-
vat ensimäiseen, vaan tiede- ja virkamiehet toiseen tai
kolmanteen luokkaan. Fi ole mitään eroa laiskojen ja
ahkerain, älykästen ja tyhmäin välillä, koska sitä, mitä
tällä ymmärrämme, ei ole olemassa. ), Laiskuriksi* ni-
mittää esim. yhteiskunta sitä, joka työttömänä on pako-
tettu kuljeskelemaan ja lopulta tuleekin kulkuriksi, tai sitä,
joka huonon kasvatuksen takia on joutunut huonoille teille.
Mutta jos joku nimittää sitä, joka rahain omistajana tap-
paa aikaa tyhjäntoimittamisella ja ylellisyydessä, laisku-
riksi, niin on se loukkaus, sillä hän on ,kunniallinen*
mies.

Millaiset ovat nyt asiat uudessa yhteiskunnassa? Kaikki
kehittyvät samojen elinehtojen alaisina, ja kukin on siellä
taipumustensa ja taitojensa mukaisessa toimessa, siksi
onkin — tuotteliaisuuden eroavaisuudet sangen pienet.*)
Yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka kehittää kutakin pyrkimään
toisen edelle, auttaa tasottamaan eri eroavaisuuksia. Jos
joku huomaa, ettei hän jollain alalla voi saada aikaan sitä
mitä toiset, niin valitsee hän toisen, joka vastaa hänen
voimiaan ja taipumuksiaan. Se joka on yhdessä työsken-
nellyt useitten ihmisten kanssa, tietää, että jos joku on
kykenemätön johonkin työhön, niin asetetaan hän toiseen,
ja onnistuu siinä hyvin. Millä oikeudella vaatii joku etu-
sijaa toisten edellä? Jos luonto on jotain kohdellut niin
äitipuolen tavoin, ettei hän parhaalla tahdollakaan voi saada
aikaan mitä toiset, niin ei yhteiskunta voi rangaista
häntä siitä. Ja jos joku lahjainsa puolesta kohoaa yli
muiden niin ei yhteiskunta ole velvollinen palkitsemaan
sellaista mikä ei ole hänen yksilöllinen ansionsa. Sosia-

*) , Kaikki tavallisesti kehittyneet ihmiset syntyvät miltei
samallaisina järjeltään, mutta kasvatusolot tekevät heidät eri-
laisiksi. Oikein käsitetty yksityisetu sulautuu yhteis- tai yleis-
edun kanssa samaksi.* Helvetius: ,Ihmisestä ja hänen kasva-
tuksestaan*. Ihmisten suureen enemmistöön nähden on Hel-
vetiuksella oikein, erilaiset ovat vain yksilöjen taipumukset
eri kutsumuksiin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 14:22:49 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/banainen/0241.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free