Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 47-48 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ahlstedt-Aho

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

(1859), „Suom. runousoppi” (1863), „Suom.
murteiskirja” (1869), „Suomen kielen
rakennus” (1877), „Tutkimus Kalevalan
tekstissä” (1886) ja „Kalevalan
karjalaisuus” (1887). Julkaisi aikakauskirjaa
„Kieletär” (1871-75), jossa esiintyy
ankarana oikeakielisyysmiehenä ja
arvostelijana. Suurinta huomiota herätti hänen
sivistyssanatutkimuksensa (ruots. 1871,
saks. 1875). A:n esiintyminen runoilijana
(salanimellä A. Oksanen) tietää
taiderunoutemme varsinaista alkamista.
Tunnetuimmat hänen runoistaan ovat
„Suomen valta”, „Sotamarssi”, „Savolaisen
laulu” sekä „Koskenlaskijan morsiamet”
(kokoelmassa „Säkeniä” 1860 ja 1868).
[Simelius (1914), Sarlin (1924).]

Ahlstedt [āl-], Fredrik
(1839-1901), suom. taidemaalari. Toimi
piirustuskoulun opettajana Turussa ja
Helsingissä. Maalannut ihannoivaa
tekotapaa käyttäen maisemia, muoto- ja
laatukuvia.

Antti Ahlström

Ahlström [āl-], Antti (1827-96),
liikemies ja lahjoittaja. Toimi maanviljelijänä
Siikaisissa, sitten puutavara- ja rautateollisuusalalla
omistaen lopulta neljä rautatehdasta sekä parikymmentä
sahaa ja lukuisia maatiloja. Teki lahjoituksia
lähes 700,000 mk:n arvosta hyväntekeväisyys- Ja
valistustarkoituksiin. Kahdesti valtiopäivillä. A:n
toinen puoliso Eva Helena, o. s. Holmström
(1848-1920) on hänkin tehnyt miljooniin
nousevia lahjoituksia. [Aho (1907-10).]
— A:n 1851 perustama liike muodostettiin 1918
A. Ahlström Osakeyhtiöksi. Yhtiö omistaa
m. m. Kauttuan, Noormarkun ja Varkauden
paperi- ja sulfaattiselluloosatehtaat, Pihlavan ja
Varkauden konepajat, Varkauden, Pihlavan,
Haminaholman (Merikarvialla) ja Suursaaren
(Muolaassa) höyrysahat, tiilitehtaita,
osake-enemmistön Karhulan o.-y:ssä, Iittalan
Lasitehdas o.-y:ssä sekä Strömfors Bruk
a.-b:ssa. Sen pääjohtaja Walter Ahlström (s. 1875),
lahjoitti 1925 yleishyödyllisiin tarkoituksiin
3 milj. mk.

Ahlströmin rahasto, oik. Rafael
Ahlströmin rahasto, Helsingin
kaupungin rahatoimikamarin hallussa,
suuruus n. 5 milj. mk. Syntynyt
vapaussodan aikana murhatun tilanomistajan
R. Ahlströmin testamenttisäädöksestä.
Korkovarat käytetään soitannon ja
säveltaiteen, maalauksen ja kuvanveiston
sekä niin suomen- kuin ruotsinkielisenkin
kirjallisuuden edistämiseksi.

Ahma (Gulo luscus), näätien heimoon
kuuluva, pohjoisissa metsissä elävä,
verenhimoinen, n. 1 m:n pituinen peto,
tuhoisa porolaumoille.

Ahmakoski l. Ahmaskoski,
Oulujoessa, Niskakosken alapuolella, 7 m
korkea, 35,100 hevosv.

Ahmavaara (alk. Aulin), Pekka
(s. 1862), kunnallis- ja valtiopäivämies.
Maastakarkoitettuna 1903-05.

Ahmed (s. 1898), Persian sulttaani v:sta 1909.

Ahmedabad, samannimisen piirikunnan
pääkaup. britt. Intiassa, Bombayn
maakunnan pohj.-osassa. 280,000 as.

Ahmednagar, kaup. Etu-Intiassa,
Bombayn itäpuolella, A:n piirikunnan
pääkaup.; sotilasasema. 43,000 as.

Juhani Aho.

Aho, Juhani (1861-1921), suom.
kirjailija, synt. 11 p. syysk. Lapinlahdella,
jossa hänen isänsä Theodor Brofeldt oli
apulaispappina, k. 8 p. elok. A. on suom.
realismin suurin nimi ja huomattavin
kirjailijamme Kiven jälkeen. Tärkeimmät
teokset ovat kansanelämänkuvaus „Rautatie” (1884),
sielunkuvaukset „Papin tytär” (1885), „Yksin”
(1890) ja „Papin rouva” (1893), laajat
historialliset romaanit „Panu” (1897) ja
„Kevät ja takatalvi” (1905-06), tyylillisesti
etevä „Juha” (1911), saaristokuvaus
„Omatunto” (1914), nuoruudenmuistelma
„Muistatko —?” (1920) sekä ennenkaikkea
„Lastuja” (8 nidettä, 1891-1921).
Muita teoksia: „Muudan markkinamies”
(1884), „Hellmanin herra” ja „Esimerkin
vuoksi” (1886), „Helsinkiin” (1889),
„Heränneitä” (1894), „Maailman murjoma”
(1894), „Tuomio” (näytelmä, 1907),
„Rauhan erakko” (1916), lisäksi
matkakuvauksia, muistelmia, appensa A. Fr.
Soldanin sekä A. Ahlströmin elämäkerrat,
„Hajamietteitä kapinaviikoilta”,
suomennoksia y. m.

A. toimi sanomalehtimiehenä veljensä
Pekka Brofeldtin kera Jyväskylässä
(„Keski-Suomessa” 1886) ja Kuopiossa
(„Savossa” 1887-89), oli 1889 perustamassa
„Päivälehteä” ja toimitti veljensä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>