Print (PDF) - On this page / på denna sida - Ahlstedt-Aho
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
(1859), „Suom. runousoppi” (1863), „Suom.
murteiskirja” (1869), „Suomen kielen
rakennus” (1877), „Tutkimus Kalevalan
tekstissä” (1886) ja „Kalevalan
karjalaisuus” (1887). Julkaisi aikakauskirjaa
„Kieletär” (1871-75), jossa esiintyy
ankarana oikeakielisyysmiehenä ja
arvostelijana. Suurinta huomiota herätti hänen
sivistyssanatutkimuksensa (ruots. 1871,
saks. 1875). A:n esiintyminen runoilijana
(salanimellä A. Oksanen) tietää
taiderunoutemme varsinaista alkamista.
Tunnetuimmat hänen runoistaan ovat
„Suomen valta”, „Sotamarssi”, „Savolaisen
laulu” sekä „Koskenlaskijan morsiamet”
(kokoelmassa „Säkeniä” 1860 ja 1868).
[Simelius (1914), Sarlin (1924).]
Ahlstedt [āl-], Fredrik
(1839-1901), suom. taidemaalari. Toimi
piirustuskoulun opettajana Turussa ja
Helsingissä. Maalannut ihannoivaa
tekotapaa käyttäen maisemia, muoto- ja
laatukuvia.
<img>
Antti Ahlström
Ahlström [āl-], Antti (1827-96),
liikemies ja lahjoittaja. Toimi
maanviljelijänä Siikaisissa,
sitten puutavara- ja
rautateollisuusalalla
omistaen lopulta neljä
rautatehdasta sekä
parikymmentä sahaa
ja lukuisia maatiloja.
Teki lahjoituksia
lähes 700,000 mk:n
arvosta hyväntekeväisyys- Ja
valistustarkoituksiin. Kahdesti
valtiopäivillä. A:n
toinen puoliso Eva
Helena, o. s. Holmström
(1848-1920) on hänkin tehnyt miljooniin
nousevia lahjoituksia. [Aho (1907-10).]
— A:n 1851 perustama liike
muodostettiin 1918 A. Ahlström
Osakeyhtiöksi. Yhtiö omistaa m. m.
Kauttuan, Noormarkun ja Varkauden
paperi- ja sulfaattiselluloosatehtaat, Pihlavan ja
Varkauden konepajat, Varkauden,
Pihlavan, Haminaholman (Merikarvialla) ja
Suursaaren (Muolaassa) höyrysahat,
tiilitehtaita, osake-enemmistön Karhulan
o.-y:ssä, Iittalan Lasitehdas o.-y:ssä sekä
Strömfors Bruk a.-b:ssa. Sen pääjohtaja
Walter Ahlström (s. 1875),
lahjoitti 1925 yleishyödyllisiin tarkoituksiin
3 milj. mk.
Ahlströmin rahasto, oik. Rafael
Ahlströmin rahasto, Helsingin
kaupungin rahatoimikamarin hallussa,
suuruus n. 5 milj. mk. Syntynyt
vapaussodan aikana murhatun tilanomistajan
R. Ahlströmin testamenttisäädöksestä.
Korkovarat käytetään soitannon ja
säveltaiteen, maalauksen ja kuvanveiston
sekä niin suomen- kuin
ruotsinkielisenkin kirjallisuuden edistämiseksi.
Ahma (Gulo luscus), näätien heimoon
kuuluva, pohjoisissa metsissä elävä,
verenhimoinen, n. 1 m:n pituinen peto,
tuhoisa porolaumoille.
Ahmakoski l. Ahmaskoski,
Oulujoessa, Niskakosken alapuolella, 7 m
korkea, 35,100 hevosv.
Ahmavaara (alk. Aulin), Pekka
(s. 1862), kunnallis- ja valtiopäivämies.
Maastakarkoitettuna 1903-05.
Ahmed (s. 1898), Persian sulttaani
v:sta 1909.
Ahmedabad, samannimisen
piirikunnan pääkaup. britt. Intiassa, Bombayn
maakunnan pohj.-osassa. 280,000 as.
Ahmednagar, kaup. Etu-Intiassa,
Bombayn itäpuolella, A:n piirikunnan
pääkaup.; sotilasasema. 43,000 as.
<img>
Juhani Aho.
Aho, Juhani (1861-1921), suom.
kirjailija, synt. 11 p. syysk. Lapinlahdella,
jossa hänen isänsä
Theodor Brofeldt oli
apulaispappina, k. 8 p.
elok. A. on suom.
realismin suurin nimi
ja huomattavin
kirjailijamme Kiven
jälkeen. Tärkeimmät
teokset ovat
kansanelämänkuvaus „Rautatie” (1884),
sielunkuvaukset „Papin
tytär” (1885), „Yksin”
(1890) ja „Papin
rouva” (1893), laajat
historialliset romaanit „Panu” (1897) ja
„Kevät ja takatalvi” (1905-06),
tyylillisesti etevä „Juha” (1911), saaristokuvaus
„Omatunto” (1914), nuoruudenmuistelma
„Muistatko —?” (1920) sekä
ennenkaikkea „Lastuja” (8 nidettä, 1891-1921).
Muita teoksia: „Muudan markkinamies”
(1884), „Hellmanin herra” ja „Esimerkin
vuoksi” (1886), „Helsinkiin” (1889),
„Heränneitä” (1894), „Maailman murjoma”
(1894), „Tuomio” (näytelmä, 1907),
„Rauhan erakko” (1916), lisäksi
matkakuvauksia, muistelmia, appensa A. Fr.
Soldanin sekä A. Ahlströmin elämäkerrat,
„Hajamietteitä kapinaviikoilta”,
suomennoksia y. m.
A. toimi sanomalehtimiehenä veljensä
Pekka Brofeldtin kera Jyväskylässä
(„Keski-Suomessa” 1886) ja Kuopiossa
(„Savossa” 1887-89), oli 1889
perustamassa „Päivälehteä” ja toimitti veljensä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
