Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1215-1216 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hexandria-Hiekkapuhallin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

käytetään etenkin höyrykoneiden tehon
mittaamiseen, = 75 kgm/sek. = 736 wattia.
Nimellinen h., vanha höyrykoneiden
tehon mitta, suuruudeltaan epämääräinen.
Indikoitu h., indikaattorin
avulla määrätty työteho, mikä höyryllä
on silinterissä. Tehollinen l.
todellinen h., koneakselista mitattu teho,
80-90 % edellisestä.

Hexandria (kreik.), luokka Linnén
kasvijärjestelmässä: kukat 2-neuvoisia, eriheteisiä,
6-heteisiä, heteet kaikki yhtä pitkiä.

Heyden [hei-] l. Heijde, Jan van
der (1637-1712), holl. taidemaalari.
Maalannut pieniä arkkitehtuurimaisemia ja
kaupunkikuvia.

Heyerdahl, Hans (1857-1913), norj.
taidemaalari. Pääteos: „Aatamin ja
Eevan karkoitus paratiisista".

Heyse [haizə], Paul (1830-1914),
saks. kirjailija. Julkaissut suuren
joukon teoksia, joista novellit ovat tulleet
kuuluisiksi; niistä us. suomen. Sai 1910
Nobel-palkinnon.

Hiaisin l. striigeli, nahkahihna,
jota vahaan, taliin tai parafiiniin
sotketulla smirgelijauheella siveltynä
käytetään parta- ja lääkäriveitsien
jälkiteroitukseen.

Hiatus (lat.), kahden eri sanoihin
kuuluvan vokaaliäänteen joutuminen vierekkäin.

Hiawatha [haiəuō’þə],
onondaga-intiaanien päällikkö, luullaan eläneen
1500-luvulla, amer. runoilijan Longfellow’n
eepoksen sankari.

Hibernia, Irlannin lat. nimi.

Hibiscus, malvakasvisuku,
troopillisia ruohoja, pensaita ja puita, kukat
helakat. Itä-Ghats-vuorilla kasvavasta
gambohampusta (H. cannabinus)
saadaan kehruuainesta; toisia lajeja
viljellään koristuskasveina ansareissa.

Hickory-puut [hikəri-] (Carya),
saksanpähkinäpuun sukuisia, korkeita
pohj.-amer. puita; useiden lajien puu
erinomaista tekopuuta, pähkinät maukkaita.

Hidalgo [ida’lgo] (esp.), alempi
aatelismies Espanjassa ja Portugalissa.

Hide [haid], engl. pintamitta = 100
acrea = 40,5 ha.

Hidžas, Hedžas, arab.
kuningaskunta, Punaisenmeren rannalla,
Palestiinan eteläpuolella. Aroa ja erämaata.
472,000 km², n. 900,000 as. Pääkaup.
Mekka. V. 1916 emiiri Hussein ibn Ali
julistautui riippumattomaksi Turkista,
joka 1923 tunnusti H:n itsenäisyyden.

Hidžasin rata, Damaskoksen-Medinan
rata, kapearaiteinen; rakennettu 1900-luvun
alussa pyhiinvaellusmatkojen helpottamiseksi.

Hieho l. mulli, nuori, ainakin
1-vuotias lehmä, joka ei vielä ole kantanut.

Hiekankokooja l. <sp<hiekkuri,</sp> pitkä
ja matala selluloosan ja paperimassan
puhdistamista hiekasta y. m. käytetty
ruuhi l. ränni, jonka pohjalla on
poikittaisia listoja; hiekka kerääntyy
näiden listojen väliin.

Hiekka, irtonainen maalaji,
muodostunut 0,03-2 mm:n vahvuisista
kivihiukkasista: tätä hienompaa maalajia
sanotaan saveksi, karkeampaa soraksi.
Hienointa hiekkaa (0,03-0,3 mm) voi sanoa
hiedaksi.

Hiekkakello, hiekkalasi l.
tiimalasi, ajanmittari, jonka muodostaa
kaksi kapean kaulan yhdistämää lasiastiaa,
joista toisessa on niin paljon hietaa, että
määrätty aika kuluu sen vuotamiseen alempana
olevaan. Nyk. käytännössä pääasiallisesti vain
laivoissa loginuoran solmuvälien ajan laskemiseen.

Hiekkakello.

Hiekkakiitäjät (Cicindela),
maakiitäjille lähisukuinen kovakuoriaissuku,
Suomessa 4 lajia; petokuoriaisia. Yleisimmät lajit
ruohonvihreä, valkotäpläinen C. campestris
ja musta, valkotäpläinen C. silvatica.

Hiekkakirppu (Rhynchoprion penetrans),
n. 1 mm pitkä, kellertävä tai
valkoinen kirppu. Hedelmöittynyt
naaras kaivautuu lintujen ja imettäväisten,
ihmisenkin, ihoon, varsinkin jalkapohjiin,
ja laskee sinne munansa aiheuttaen
tuskallista tulehdusta. Kotimaa
Keski- ja Etelä-Amerikka, josta se
on levinnyt Afrikkaan ja Aasiaan.

Hiekkakivi, hiekasta kovettumalla
syntynyt kivilaji. Suomessa sitä on
kiinteässä kalliossa vain harvoissa paikoissa
Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla;
irtonaisina lohkareina se on sangen
yleinen Länsi-Suomessa ja Laatokan
seuduilla. Porin seuduilla h:stä tehdään
myllynkiviä.

Hiekkapaperi l. santapaperi,
sitkeä, liimaliuoksella sivelty ja terävällä
hiekalla ripoteltu paperi, jolla silitetään
varsinkin puuta.

Hiekkapuhallin, työkone, jossa imun,
paineen tai virtaavan ilman tai
höyrysuihkun avulla hiekka pannaan nopeaan
liikkeeseen. Hiekkasuihkuun pannaan tai
se suunnataan käsiteltävään kappaleeseen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>