Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Italialaiset kielet-Itiökotelo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Vuosisatain vaihteessa varhaisrenessanssi
kehittyy täysrenessanssiksi. 1500-luvun
(cinquecento) taiteelle on ominaista
tekn. vaikeuksien voittaminen ja
itsetietoinen liittyminen antiikkiin. Taiteen
polttopiste siirtyy Roomaan, jonne
paavit kutsuvat eteviä taiteilijoita. Johtava
arkkitehti on Bramante, suurin
rakennusyritys Pietarinkirkko. Muita
arkkitehtejä: Sangallo, Peruzzi.
Giulio Romano, Veronassa
Sanmicheli, Venetsiassa
Sansovino. Suurimmat maalaajat
ovat Michelangelo, samalla
suurin kuvanveistäjä, Rafael ja
Leonardo da Vinci, muita Firenzessä
Fra Bartolommeo ja Andrea del
Sarto, Sienassa Sodoma,
Venetsiassa Giorgione, Tizian
ja Palma Vecchio, Parmassa
Correggio.
Myöhäisrenessanssin, 1500-luvun
loppupuoliskon, rakennustaiteelle on
tunnusomaista sääntöjen ja esteettisten lakien
tarkasta seuraamisesta johtuva
kuivakiskoisuus. Johtavat arkkitehdit ovat
Vignola, Palladio ja Vasari,
maalaajat Tintoretto ja Paolo
Veronese, kuvanveistäjistä
huomattavin Giovanni da Bologna.
— 1600-luvun taide, barokki, tavoitteli
mahtipontista suuruutta ja koristeellisuutta;
se rakasti voimakasta liikettä
ja kierrettyjä muotoja ja kuvasi
mielellään pateettista uskonnollisuutta.
Johtava taiteilija sekä arkkitehtuurin että
kuvanveiston alalla on Bernini,
huomattavimmat maalaajat Caravaggio.
Ribera, Salvator Rosa, Carracci’t, Guido Reni,
Domenichino, Carlo Dolci sekä barokin
päättäjä 1700-luvulla elänyt Tiepolo,
johon I. t:n kukoistus päättyy. Muita
1700-luvun maalaajia olivat Canaletto
ja Guardi. 1800-luku on I.t:n
alennusaikaa. Ainoa huomattavampi
taiteilijapersoonallisuusi on Segantini.
[Okkonen, „Renessanssin maalaus" (1912),
„Italian taidekaupunkeja" (1925).]
Italiset kielet l. muinais-i t.
kielet, muinaisuudessa Italian niemimaalla
puhutut indoeuroopp. kielet: umbrin kieli,
volskien kieli, sabellilaiskielet, oskien
kieli, latina ja faliskien kieli, kaksi
viimeksimainittua läheistä sukua keskenään
ja usein muista eri ryhmäksi erotettu.
Itasca [itä’skə], Mississippien
lähdejärvi Minnesotassa, Yhdysvalloissa.
Itasismi (kreik.), klassillisen kreikan
vokaalien, vars. ē:n, ei:n, y:n ja oi:n
ääntäminen i:nä. vrt. Etasismi.
Item (lat.), lyh. it., samoin.
Iteratiivinen (lat.), frekventatiivinen.
ks. Frekventatiivinen verbi.
Iteratsioni (lat.), lakit., rikoksen
uusiminen.
Ith . . . ks. myös It . . .
Ithaka [iþəkə], kaup. New Yorkin
valtiossa, Yhdysvalloissa; Cornell-yliopisto,
jossa lähes 6,000 opiskelijaa. 17,000 as.
Itineraari (lat.), karttapiirros, jolla
esitetään kahden paikan välinen tie sekä
tämän varrella olevat paikat ja niiden
väliset etäisyydet.
Itiö, salasiittoisten suvuttomasti
syntynyt lisääntymissolu, josta ilman
hedelmöittämistä kasvaa uusi kasvi. I:t
syntyvät joko toisten solujen tai erityisten
pesäkkeitten sisässä tai ulkoisina kuroumina.
Itiökannatin, sienien alustastaan
kohoava, itiöitä kannattava osa. Jos se on
vain sienirihma, sanotaan sitä itiörihmaksi,
jos se on lukuisista rihmoista
yhteenkietoutunut muodostus, sanotaan
sitä itiöemäksi. Sen pinnalla tai
sisässä ovat itiöitä synnyttävät solut
(itiökannat, itiökotelot)
martoine sienirihmanpäin u (lisä- l.
nesterihmat l. parafyysit) yhtenäisenä
kerroksena, itiölavana (hymenium).
Itiökanta, basidio, itiökantaisten
sienien itiölavassa olevia lieriömäisiä
tai nuijamaisia soluja, joiden yläpäässä on
1-4 hienoa itiöperää; näiden päähän
muodostuu kuhunkin 1 kuromaitiö.
 |
Itiökantoja itiöineen. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
