- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
99-100

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jotunilaiset muodostumat-Jourdan

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Jotunilaiset muodostumat, proterotsooiseen
sarjaan kuuluva kallioperän osasto, johon kuuluu
(punaisia) hiekkakiviä, konglomeraatteja ja
diabaaseja ja jonka pääalueet ovat Kokemäenjoen
alajuoksun seudut Suomessa, Äänisjärven länsipuoli
Aunuksessa ja Taalainmaa Ruotsissa.

Jotunit (mskand.), taruperälnen
pohjoismainen jättiläiskansa, sama kuin
jatulit.

Joubert [žubä’r], Barthélemy
Catherine
(1769-99), ransk. kenraali.
Napoleonin alipäällikkönä Italiassa 1797,
ylipäällikkönä 1798-99. — Joubert,
Pieter Jacobus (1831-1900),
buurikenraali. Ylipäällikkönä sodassa Englantia
vastaan 1880-81, voitti Jamesonin
retkikunnan 1896, Transvaalin ja Oranjen
joukkojen ylipäällikkö 1899.

Jouhikangas valmistetaan hevosen
jouhista, Sihtikankaat ovat yksinomaan
jouhista valmistetut. Palttinasidoksista
j:ta sanotaan yksinkertaiseksi ja
toimikassidoksista kaksinkertaiseksi
sihdiksi.

Jouhimato (Gordius aquaticus),
sukkulamatoihin kuuluva jouhimainen mato,
joka elää jokien ja järvien rantavedessä.
Toukka elää loisena hyönteisten ruumiinontelossa.

Jouhisorsa (Anas l. Dafila acuta),
järvissä ja virroissa asuva, alta valkea,
päältä ruskeanharmaan ja valkean kirjava
sorsa; kaksi keskimmäistä pyrstösulkaa
pitkät ja hoikat; uroksen siipipeili
vihreänkiiltävä, naaraksen mustanharmaa,
kiilloton. Yleinen Suomen pohjoisissa osissa,
Etelä- ja Keski-Suomessa harvinainen.

illustration placeholder

Jouhisorsa.



Joukahainen. 1. Alkuperäisemmin
Joukamoinen, kokematon
nuorukainen, joka kilpalaulantarunossa joutuu
vedenjumalan Väinämöisen valtaan eikä
pääse muuten kuin lupaamalla ainoan
sisarensa henkensä lunastimeksi.
Siirtynyt sittemmin sen Lappalaisen sijalle,
joka ampuu Väinämöisen mereen.
„Laivaretkellä" J. kansanrunoissa yleisesti
esiintyy Väinämöisen ja Ilmarisen
kanssa, Kalevalaan Lönnrot on hänen
paikalleen pannut Lemminkäisen. Aiheena
Gallén-Kallelan (ks. t., kuvaliite) taulussa,
— 2. Pohjalaisen Osakunnan julkaisu.

Joukahainen, Vilkku (s. 1879),
kansakoulunopettaja, maalaisliittolainen
poliitikko. Sosiaaliministerinä 1920-22 ja
1925, sisäministerinä 1922-24.

Joukkosopimus l. kollektiivi-sopimus
(myös tariffi- l. työehtosopimus),
työehtoja koskeva sopimus, jossa
sopimuskumppaneina ovat toisella puolen
ammattiosasto tai -liitto ja toisella
puolella työnantaja tai työnantajajärjestö.

Joukkue, sot., on ryhmää lähin
suurempi joukkoyksikkö, käsittää 4
ryhmää. 2-4 joukkuetta sekä yksi
erikoisjoukkue muodostavat komppanian.

Joule [džūl], James Prescott
(1818-89), engl. fyysikko, energian
peruslain ja mekaanisen lämpöteorian
perustajia. Teki ansiokkaita mittauksia
lämmön mekaanisen suhdeluvun (ekvivalentin)
määräämiseksi, saaden 1 kgkalorin vastineeksi
425 kgmetriä. Keksi tärkeän lain sähkövirran
synnyttämän lämmön suuruudesta, J:n lain (ks. t.).

Joulen laki, fys., lausuu, että
sähkövirran synnyttämä lämpömäärä (L) on
suorassa suhteessa johtovastukseen (R),
virran voimakkuuden (I) neliöön sekä
aikaan, L = kRI2t = kEIt (koska Ohmin
E
lain mukaan I = ); k = eräs vakio, joka
R</table>
= 0,24, jos E on volteissa, I ampereissa,
t sekunneissa.

Jouli, joule, työn sähkötekn.
yksikkö, volttiampèresekunti. 1 j. = 107
1
ergiä = ——— kgm.
9,81</table>

Joulu, Jeesuksen syntymän muistojuhla,
alkaa jouluaatolla jouluk. 24 p.
ja loppuu loppiaiseen tammik. 6 p.
Samoihin aikoihin eri kansat vanhastaan
viettivät juhlia, suomalaiset henkien,
vars. vainajien juhlaa; kirkko antoi
vanhoille tavoille uutta sisällystä. Esim.
jouluoljet lienevät olleet yhteydessä sen
hiljaisuuden kanssa, jolla henkiä koetettiin
saada viipymään omaistensa parissa; nyt ne
tulivat kuvaamaan Vapahtajan seimeä.

Jour [žūr] (ransk.), päivä. —
Jour fixe [žūr fiks], (vieraiden)
vastaanottopäivä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0070.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free