- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
101-102

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Journaali-Jousisoittimet

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Jourdan [žurdā’], Jean
Baptiste
(1762-1833), ransk. marsalkka,
kreivi. Pohjoisarmeijan päällikkönä 1794
vailoitti Belgian ja Reinin länsipuolella
olevan osan Saksaa. Kärsi tappioita Reinin
itäpuolella 1796 ja Tonavalla 1799, Espanjassa
yleisesikunnan päällikkönä 1808.

Journaali [žur-] (ransk.), päiväkirja,
päivälista; sanomalehti, aikakauskirja.—
Journalisti, sanomalehtimies. —
Journalistiikka, sanomalehtitoimi, -taito.

Journal de Genève [žurna’l də žənē’v],
ranskank. vapaamielinen geneveläislehti;
per. 1840. — Journal des Débats
[žurna’l de debā’], pariisilainen
tasavaltainen päivälehti; per. 1789. —
Journal des Savants [žurna’l
de savā’],
pariisilainen kirjallinen
kuukauslehti; per. 1665. Omistaa nyk.
huomiota yksistään antiikin, keskiajan
ja Itämaiden tutkimukselle.

Jousi. 1. J. eli joutsi, ampuma-ase,
jota on kahta lajia, käsi-j. ja varsi-
l. jalka-j.
Edellisessä on kaksi osaa,
kaari ja jänne, jälkimmäisessä lisäksi
poikkipuu, jalka l. varsi, jolla kaari on
varustettu. Viimemainittu kuului
1500-luvun puoliväliin etevimpiin
sota-aseisiin ja säilyi metsästysaseena meillä
1800-luvun alkuun. Kaari saattoi olla
teräksestä, jänne tehtiin eläinten
suonista, nahasta t. liinasta. Kuva ks.
Aseita I os., p. 215-216. — 2. J.
nykyaikaisena urheiluvälineenä ei ole meillä
saanut kannatusta, mutta on suosittu
Englannissa, oli esim. Lontoon olympialaisten
kilpailujen ohjelmassa 1908. — 3. Mus. ks.
Käyrä. — 4. J. l. vieteri,
kimmoisasta aineesta, vars. teräksestä
tehty sauva, joka on toisesta tai molemmista
päistään kiinnitetty tai tuettu. Jos j. (kuva 1)

illustration placeholder

Kuva 1.


illustration placeholder

Kuva 2.


illustration placeholder

Kuva 3.


illustration placeholder

Kuva 4.


illustration placeholder

Kuva 5.


poikkeutetaan tasapainoasemastaan ja päästetään
valloilleen, niin se heilahtelee tämän aseman
kahden puolen. Heilahdusaika on
m
t =π √——
k</table>
missä k on se voima, mikä taivuttaa
(tai venyttää) jousta 1 cm ja m
värähdyksissä liikkuva massa (jousen + sen
kuormituksen massa). — Tekniikassa
j:ta käytetään lieventämään iskujen
vaikutusta (ajoneuvoissa), liikkeen
palauttamiseen (oven sulku-j.), voiman
mittaamiseen (jousivaaka), liikevoiman
aikaansaamiseen (joutsi, kello,
soittolaatikko y. m.). Muodon mukaan j:t
luokitellaan seuraavasti: vipu-j.
(kuva 1) ja kaksivartinen j. (kuva 2)
litteitä ja likimain suoria; kierukka-j.
(kuva 3) kierukan l. spiraalin muotoinen;
silinterimäinen (kuva 4) ja
kartiomainen (kuva 5) ruuvi-
l. kierre-j.
ruuviviivan muotoisia,
Viimemainittuja käytetään suuremman
jännitysenergian kokoamiseksi pieneen tilaan.

Jousikantele, kielisoitin, jonka
kumulaatikko on n. 50-80 cm:n pituinen.
Sitä on useita eri tyyppejä, jotka kaikki
eroavat tavallisesta kanteleesta siinä,
että ne ovat käyrällä soitettavia ja toisessa
päässään varustetut reiällä, niin että soittaja
samalla voi pitää kiinni soittimesta ja
kielten alta sormien yläpinnalla tai
kynsillään jakaa kielet. Kone pidetään
soitettaessa polvilla.

illustration placeholder

Jousikantele.



Jousikvartetti, soitinyhtymä, johon
kuuluu 2 viulua, alttoviulu ja sello. —
Jousikvintetti, laajennettu
jousikvartetti. Lisäksi on otettu
joko viulu, altto, sello tahi kontrabasso.

Jousiluku, vanha veroluku, jossa
jousella tarkoitettiin jokaista talonpojan
talossa olevaa täysikasvuista mieshenkilöä,
joka jaksoi jousta jännittää.

Jousimiehet, yleinen aselaji
entisajan sotajoukoissa. Tarkkuus oli 100 m:n
matkalla vielä varsin suuri ja voitiin
minuutissa ampua aina 12 nuolta. Vielä
1627 oli Englannissa jousimiesjoukkoja.

Jousimies. 1. Eläinradan 9:s merkki
[skytten] . — 2. Tähtikuvio eteläisellä
taivaanpallonpuoliskolla, Suomessa ainoastaan
osittain näkyvä.

Jousiorkesteri, pelkästään
jousisoittimista kokoonpantu orkesteri.
Enimmin kuuluu siihen viuluja, jotka
jakautuvat kahteen ryhmään, I ja II viuluihin.

Jousiraha, n. s. Karjalan oikeuden
mukaan keskiajalla suoritettu kymmenysten
osa pitäjän kirkolle, Turun kaniikeille
ja tuomiokirkolle.

Jousisoittimet l. jouhisoittimet
ovat kielisoittimia, joista ääni saadaan
vetämällä jouhista tehtyä jousta l. käyrää
kieliä vastaan; erikoisuutena käytetään
myös sormin näppäämistä (pizzicato).
— J:n alkuperä on vielä hämärissä (vanhin
kuva Euroopassa 700-800-luvulta). Nykyisen
muotonsa j. saivat v:sta 1500 lähtien.


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 15:28:36 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0071.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free