- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
125-126

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Juurikaskärpänen-Juusto

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Juurikas (Beta vulgaris),
savikkakasvi, joka luonnonvaraisena kasvaa
Välimeren rannoilla ja josta on kehitetty
lukuisia viljeltyjä muunnoksia. 1)
Punajuurikkaalla (var. cruenta)
ovat sekä juuri että lehdet punaisen solunesteen
värjäämät. 2) Valkojuurikkaasta (var.
crassa) on 2 alimuunnosta: rehu-j. (var.
campestris) ja sokeri-j. (var.
saccharifera). Edellisen juuri on paksu,
maltoinen, mutta vähäsokerinen; siitä viljellään
eri muotoja, joilla on liereä tai palleromainen,
valkea, kellervä tai punainen juuri. Hallat
ovat meillä estäneet sen viljelyksen. Siitä on
jalostamalla kehitetty sokeri-j., jonka juuri
sisältää jopa 18-20 % sokeria, vrt.
Sokeriteollisuus. 3) Lehtijuurikasta
(var. cicla) l. mangoldia viljellään
lehtiensä vuoksi; niitä käytetään salaattina,
lehtiruoteja parsana.

illustration placeholder

Sokerijuurikas

1 kukallinen latva,

2 kukkasykerö,

3 pähkylä (halkaistuna).



Juurikaskärpänen (Pegomyia hyoscyami),
6 mm pitkä, lyijynharmaa. mustakarvainen kärpänen,
jalat punakeltaiset. Toukat elävät sokeri-,
puna- ja rehujuurikkaiden lehdissä syöden niiden
sisäkudosta ja muodostaen niihin ruskeita,
ilmalla täyttyviä rakkoja. Laajalle
levinnyt tuhohyönteinen, meilläkin yleinen.

Juurikasvien nostokone. Siinä on
sahran tapainen hanko, jonka kynnet
kulkevat maassa juurikkaan molemmin
puolin, irroittaen sen. Työmäärä 1,5-2 ha
päivässä.

Juurikorven Tehtaat o.-y. omistaa
(v:sta 1916) Kotkan-Kouvolan rataosalla
olevan Juurikorven pysäkin luona
Juurikorven tilan, jonka maalle on rakennettu
tiili-, kattotiili-, puunjalostus- ja
polttoturvetehtaat sekä saha ja
grafiitinpuhdistamo. Osakepääoma 2,5
milj. mk., työväkeä n. 140.

Juurimadot, seppien (kovakuoriaisheimo
Elateridæ) toukat; syövät kasvien
juuria ja maanalaisia varsia.

Juurimetsä, alimetsä, vanhemman
metsikön juurella itsestään, kylvettynä
tai istutettuna, noussut nuorimetsä.

Juurimätä, eräiden maabakteerien
aiheuttama tauti juurikkaissa: juuri
alkaa mädätä alaosastaan, johtojänteet
mustuvat ja juuren malto muuttuu
niiden ympärillä puuromaiseksi; lehdet
lakastuvat ja kellastuvat.

Juurinystyrät, hernekasvien juurissa
olevia nystyröitä, jotka syntyvät
juuribakteerien vaikutuksesta.
vrt. Bakteroidit.

Juuripaine on se voima, jolla
juurikarvojen imemä vesi puristuu juuresta
putkiloihin; sen aiheuttaa juuren elävien
solujen toiminta.

Juuripuu, puu, jonka runko-osaa ja
siihen vielä liittyvää juuriosaa
laivanrakennuksessa käytetään siteeksi.

Juuriruis, juhannusruis (ks. t.).

Juusten [-ēn], Paavali
(n. 1516-76), piispa. Opiskeltuaan
Wittenbergissä tuli 1548 Agricolan
jälkeen Turun koulun rehtoriksi, 1554
Viipurin ja 1563 Turun piispaksi.
Lähetystön johtajana Moskovassa 1569-72.
Kirjoittanut suomenk. katkismuksen (1574),
kertomuksen Moskovan matkastaan, messukirjan
(1575) ja Suomen piispain kronikan („Chronicon
episcoporum finlandensium"). — Juusten,
Pentti Severinpoika (n. 1550-1609),
amiraali v:sta 1579. Käkisalmen päällikkönä
1589, Turun 1597, jota puolusti
Kaarle-herttuaa vastaan. Sai 1607
toimekseen kaivattaa kanavan Saimaan
kanavan tienoille, mutta hanke raukesi.

Juustilanjoki alkaa Lappeen
pitäjässä, juoksee kaakkoa kohti
Juustilanjärveen; pitkin sen jokilaaksoa kulkee
osa Saimaan kanavaa. — Juustilanjärvi,
Viipurin pitäjässä; siihen laskevat
Juustilanjoki ja Saimaan kanava.

illustration placeholder

Suomalaisen

juuston laatumerkki.


illustration placeholder

Suomalaisen täysirasvaisen

juuston alkuperämerkki.



Juusto valmistetaan maidosta, josta
juustoaine, kaseiini, erotetaan hapolla tai
juoksuttimella. Aluksi j. on hyytelömäinen
massa, joka sisältää kaikki maidon aineosat.
Jatkuvan valmistuksen vaikutuksesta,
j.-hyytelöä erilaisilla välineillä
käsiteltäessä ja lämmitettäessä, se
vetäytyy kokoon, ja hera ja tähän liuennut
sokeri valuu pois, joten j. sitten sisältää
maidon kaseiinin ja rasvan sekä osan
maidon vettä ja suoloja. J.-massa
kerätään ohuen kankaan ympäröimään
muottiin, jossa sitä puserretaan enemmän tai
vähemmän tai ei ensinkään. Sitten
toimitetaan suolaus. J:t kypsytetään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:32 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0085.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free