- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
167-168

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaaria-Kaarivalo

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


voimaanpanemisesta, joita kaikkia sittemmin on
osittain muutettu. Ulosottokaaren
sijaan ovat tulleet 3/12 1895 annetut
ulosottolaki ja sen voimaanpanoasetus
myöhemmin tehtyine muutoksineen. Muut
k:t ovat vielä yleisen lain pääosastoina
voimassa, vaikka tosin niittenkin
useimmat säännökset myöhempi
lainsäädäntö on kumonnut tai muuttanut.
— 3. Rakennust. Holvien ja
muuriaukkojen käyristysviiva; muuriaukkojen
holvattu päätösrakenne; holvipintoja
kannattaa holvikaari. — 4. Merenk.
Laivan- ja veneenrakennuksessa ne kaarevat
tuet, jotka lähtevät emäpuusta tätä
vastaan kohtisuorassa suunnassa, ja joihin
laidat kiinnitetään.

illustration placeholder

1. Pyörökaari. — 2. Huippu- l. suippokaari. —

3. Apilaanlehtikaari. — 4. Tudorkaari. —

5. Suippo hevosenkenkäkaari.



Kaaria, muin. maakunta Vähän-Aasian
lounaisosassa. Kissa oli m. m. Miletos.

Kaarianmeri l. Karameri, Novaja
Semljan ja Tajmyrin niemimaan välillä
oleva Pohjois-Jäämeren osa.

Kaariaste, samansäteisten
ympyränkaarien mitta, 1° = 1/360 ympyrän
kehästä, = 60’ (kaariminuuttia) = 60 X 60"
(kaarisekuntia). Kartoitustöissä on viime
aikoina tämä vaihdettu n. s. sentesimaaliseen
asteeseen, joka merkitään 1c, ja
on - 1/400 ympyränkehästä ja jaetaan
100 minuuttiin (’) ja näistä kukin 100
sekuntiin ("). — Kaariasteikko,
kulmanmittauskojeissa käytetty astejaolla ja
siirrettävällä apuasteikolla (noniuksella)
varustettu kaari, jonka keskipiste on
kaukoputken tai dioptrin kiertoakselilla.
Kaarielementti, matem., kaaren
häviävän pieni osanen.

Kaarifriisi, peräkkäin toistuvien
pienien kaarien muodostama friisi;
tavallinen romaanisessa tyylissä simssien alla.

Kaarila, ratsutila Pohjois-Pirkkalan
pitäjässä Tampereen länsipuolella; sen
maalla on suuri osa Pispalan esikaupunkia
ja Epilän tehdasaluetta. Tilan ent.
omistajista on mainittavin prof. P. A. Gadd,
joka sinne perusti kasvit, puutarhan.

Kaarilamppu ks. Sähkölamppu.

Kaarilaukaus, tykinlaukaus, jolloin
ammus lentää korkeassa kaaressa maaliin.

Kaariminuutti ks. Kaariaste.

Kaarina l. Nummi, kunta Turun ja
Porin läänissä, Turun vieressä, 70,4 km2,
5,085 as. (1925). Nummenmäen ja
Vähän-Heikkilän taajaväkiset yhdyskunnat.
Suomen vanhimpia seurakuntia, oma
kirkko jo 1309. M. Caloniuksen
hautapatsas. Kirkon lähellä olevasta
hiekkaharjusta löydetty pohjajäätä, joka on
selitetty jääkautiseksi.

Kaarina Maununtytär (1550-1612),
Ruotsin kuningatar, Eerik XIV:n puoliso.
K. oli sotilaan tytär, palvelijattarena 1564
hovikappelin kanttorilla, jolla oli
ravintola, Eerik XIV otti hänet palvelukseen
linnaan, vihityt 1567, julkisesti 1568.
Silloin heillä oli jo lapset Sigrid ja
Kustaa (ks. t.). Seurasi miestään vankeuteen,
karkoitettiin 1573 Suomeen, jossa hänelle
1577 läänitettiin Liuksialan kartano.
Haudattu Turun tuomiokirkkoon.

illustration placeholder

Kaarina Maununtytär.



Kaarisakset, metalli- ja pahvityössä
käytettävät sakset, joissa toinen terä on
liikkumaton, toinen kääntyy (kaaressa)
tapin ympäri. Yläterä on tavallisesti
kaareva, muodostaen logaritmisen
kiemuran, jolloin terien kitakulma pysyy
aina samana.

Kaarivalo. Jos sähkövirta kulkee
metalli- tai hiilikärjestä toiseen, jotka
ovat keskenään kosketuksissa, niin
kärjet kuumenevat. Kun nämä sitten erotetaan
toisistaan, niin virta ei katkea, jos
jännitys on tarpeeksi suuri (n. 30-40
volttia), vaan kärjet alkavat hehkua ja
virta tempaa toisesta (positiivisesta)
kärjestä hiukkasia mukanaan kohti toista
(negatiivista) kärkeä. Hehkuvat
hiukkaset aiheuttavat kärkien välille
valoilmiön, jota sanotaan k:ksi. Kärkinä
käytetään tavallisesti hiiliä. Jos
käytetään tasavirtaa, niin suurin osa
valosäteilystä lähtee hehkuvasta
positiivisesta kärjestä, vain- 10 % tulee
negatiivisen kärjen ja 5 % valokaaren osaksi.
Mainitusta syystä positiivinen kärki
kuluu nopeammin. Kaarilamppujen
rakenteesta ks. Sähkölamppu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:09 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0110.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free