Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 247-248 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kallon vertausluku-Kalorimetri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kallon vertausluku ks. Kraniaali-indeksi.

Kallstenius [-stē’-], Gottfried
(s. 1861), ruots. maisemamaalari.

Kallus (lat. callus). 1. Kasvit.
Kalloosi-nimisestä hiilihydraatista muodostuneet
siivilälevyjä peittävät levyt; myös = haavasolukko.
— 2. Lääket. Iskoskudos, luunmurtumissa
syntyvä rustomainen solukko, joka aluksi yhdistää
katkenneet osat toisiinsa ja siinä myöhemmin luutuu.

Kalm, Hans (s. 1889), vir.-suom.
soturi. Johti Suomen vapaussodassa
,,Kalmin pataljoonaa" Kuhmoisten
rintamalla, Viron vapaussodassa suom.
Pohjan Poikien päällikkönä. Julk. kaksi
sotamuistelmateosta. — Kalm,
Pietari (1716-79), Ruotsissa syntynyt
suom. kasvitieteilijä. Teki 1748-51
tutkimusmatkan Pohjois-Ameriikkaan,
Turun yliopiston prof. v:sta 1747, perusti
yliopiston kasvit, puutarhan, työskenteli
kasvitieteen soveltamiseksi elinkeinoelämään.

Kalma, alk. hauta, sitten haudan
haltija, nykyiskielessä kuolema.

Kálmán [kālmān], Emmerich
(s. 1882), unk. operettisäveltäjä.
Teoksia: „Mustalaisruhtinatar", „Bajadeeri".

Kalmar, samannimisen Etelä-Ruotsin
läänin pääkaup. K:n salmen rannalla
vastapäätä Öölantia. Komea renessanssilinna,
barokkityylinen tuomiokirkko. Vilkas kauppa-
ja teoll.-kaup. 18,000 as.

Kalmarin linna.

Kalmari (Loligo vulgaris),
Välimeressä ja Atlantissa elävä
10-lonkeroinen mustekala, n. 20 cm pitkä.

Kalmarin sota, Ruotsin ja Tanskan
sota m. m. Ruijan omistamisesta
1611-13; siinä Kalmarin linna joutui
kavalluksen kautta tanskalaisten valtaan
1611. Rauha tehtiin Knäredissä. —
Kalmarin unioni, kuningatar
Margareetan aikaansaama liitto Ruotsin,
Norjan ja Tanskan välillä; kesti väliaikoja
lukuunottamatta 1389-1521. V. 1397 tehdyn
ehdotuksen mukaan, mikä ei milloinkaan saanut
laillista pätevyyttä, oli Ruotsilla, Norjalla
ja Tanskalla oleva yhteinen hallitsija ja
ulkopolitiikka; kukin valtakunta säilyttäisi
omat lakinsa ja oikeutensa.

Kalmisto, yhteinen hautausmaa, vars.
esihistoriallinen ja itäkarjalainen.

Kalmojuuri (Acorus calamus),
kurjenmiekkaa muistuttava rantaruoho, jonka
ryydinhajuista juurakkoa käytetään rohdoksena.

Kalmukit, mongol. kansa, jonka
heimoja asustaa Keski-Aasiassa ja
Kaakkois-Venäjällä. Elävät paimentolaisina ja
karjanhoitajina. Buddhalaisia, kuuluvat
laamalaiseen uskontokuntaan.

Kalmukki, karkea, pitkäkarvainen
kangas, joka on löyhästi kudottu
paksuista langoista (villaiset vielä
pehmeäksi vanutettu). — Kalmukkivilla,
karkeasyinen ven. villalaji, jota
käytetään vain karkeampiin kankaisiin.

Kalmvyöhyke, päiväntasaajan
pohjoispuolella valtameren yläpuolella oleva
tyven vyöhyke.

Kalninš, Alfred (s. 1879), latv.
säveltäjä ja urkuri, 1921-24 kapellimestari
Riian oopperassa. Säveltänyt oopperoita,
kuoro- ja orkesteriteoksia (,,Latvija",
sinf. runoelma) y. m.

Kálnoky [kālnoki], Gustav
(1832-98), itäv.-unk. valtiomies, kreivi,
ulkoministerinä 1881-95.

Kalomeli ks. Elohopea.

Kalongi ks. Lentävä koira.

Kalopsi (engl.) l. vatkuli,
ruokalaji, joka valmistetaan paksuista,
mureiksi nuijituista ja torvelle käärityistä
naudanlihaviilekkeistä.

Kalorešenssi (lat.), lämpöloiste,
keskitettyjen, pimeitten lämpösäteitten
aiheuttama kappaleen hehkuminen.

Kalori l. kaloria (lat.), fys.,
lämpöyksikön nimitys. Kilogramma-k. l. suuri
k. on se lämpömäärä, mikä kuluu 1
vesi-kg:n lämpötilan kohottamiseen 1°
verran; gramma-k. on tämän tuhannesosa.
Edellinen vastaa 427 kilogrammametriä työtä.

Kalorifeeri (lat., kreik.),
lämpömittarin tapainen laite nesteiden
ominaislämmön määräämistä varten.

Kalorimetri (lat., kreik.), koje
lämpömäärien mittaamiseksi. K:n avulla voi
määrätä korkeita lämpötiloja, ominaislämpöjä,
sulamis-, höyrystymis-, palamis- y. m.
reaktsionilämpöjä. Sekoitus- l.
vesi-k:ssä havaitaan eristetyssä astiassa
olevan, mitatun vesimäärän lämpötilan
muutos, jää-k:ssä jään osittaisesta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>