Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 439-440 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kellokanerva-Keltasirkku

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kellokanerva ks. Kanerva.

Kellokasvit (Campanulaceæ),
kasviheimo 2-sirkkaisten luokassa, ruohoja
(eräät pensaita), n. 1,100 lajia; teriö
yhdislehtinen, tav. kellomainen. Meillä
useita sinikukkaisia Campanula-lajeja.

Kellokoski (ruots. Mariefors),
rautatehdas Tuusulan pitäjässä Vantaanjokeen
laskevassa Keravanjoessa, olevan Kellokosken
partaalla.

Kellometalli on tinan ja kuparin seos,
jossa on 20-23 % tinaa ja 77-80 % kuparia.

Kellomäki, rautatieasema
Viipurin-Pietarin rataosalla, 85 km Viipurista,
44 km Pietarista, 5 km Terijoen asemalta
itään. Huvila-asutusta.

Kellopoiju, meren pohjaan kiinnitetty,
pinnalla kelluva esine, joka aaltojen
liikunnasta soiden antaa tiedon matalikosta.

Kelloromaani, kirjallisesti
vähäarvoinen vihkoromaani, jonka tilaajille
arvottiin kelloja y. m. palkintoja.

Kellosalmi. 1. Luonnonihana salmi
Päijänteessä Virmailansaaren ja
mantereen välissä, Padasjoen pitäjässä.
Huvila-asutusta. — 2. Salmi Puulavedessä, 7 km
Otavasta pohj.-luoteeseen.

Kellovero, ylimääräinen vero, jonka
Kustaa Vaasa 1530 määräsi maksettavaksi
siten, että jokaisesta kirkosta
lähinnä suurin kello oli luovutettava
valtakunnan velan maksamiseksi tai
lunastettava. Aiheutti Taalainmaalla n. s.
kellokapinan.

Kellujaelosto, plankton (ks. t.).

Kelo, metsässä pystyyn kuollut isohko
puu, etenkin vanha, latvakuiva tai
täydellisesti kuollut mänty (kelohonka).

Kelp, suurten ruskolevien (Fucus,
Laminaria) tuhka, josta valmistetaan jodia.

Kelsi, sikopalkki, aluksen rungon
vahvike, joka sen pohjan sisäpuolelle
kiinnitettynä kulkee keulasta perään.

Keltainen joki, Hoangho (ks. t.).

Keltainenmeri, Korean länsipuolella
oleva Itä-Kiinan meren pohjoinen osa.
Hoanghon kuljettama liete värjää sen
veden keltaiseksi.

Keltainen rotu, mongolilainen rotu.

Keltainen sanomalehdistö, sanomalehdet,
jotka levikkiä saadakseen julkaisevat
häväistysjuttuja ja tekevät ilkeämielisiä
persoonallisia hyökkäyksiä.

Keltainen täplä ks. Silmä.

Keltainen vaara, taloudellisessa,
valtiollisessa ja sivistyksellisessä suhteessa
valkoista rotua muka uhkaava vaara
keltaisen s. o. mongol. rodun puolelta.

Keltainen verilipeäsuola, ferrosyankalium,
K₄Fe(CN)₆, kaliumia, rautaa,
hiiltä ja typpeä sisältävä suola; veteen
liukenevia, isoja keltaisia kiteitä.
Käytetään syaaniyhdistysten valmistamiseen
ja raudan karkaisuun.

Keltaiset ammattiyhdistykset,
työväenjärjestöjä, jotka haluavat pysyä
ystävällisissä suhteissa työnantajiin.
Ensim. sellaiset syntyivät Ranskassa
1899. Saaneet nimensä omaksumastaan
keltaisesta väristä vastakohtana
sosialistien punaiselle.

Keltakarvavaras, niptuskuoriainen
(Niptus hololeucus), n. 4 mm pitkä,
palleroinen, keltakarvainen kovakuoriainen,
lesiäisen läheinen sukulainen. Kotoisin
Vähästä-Aasiasta, kulkeutui Suomeen 1800-luvun
lopulla, nyk. useimmissa kaupungeissamme,
maaseudullakin. Kaikkiruokainen varastotuholainen.

Keltakarvavaras.

Keltakuume, troopillinen, tarttuva
kuumetauti, jonka aiheuttaa muuan spirokeetta
(ks. Bakteerit); tätä levittävät
sairaan verestä terveisiin eräät sääsket.
Tauti on ankara, päättyy usein kuolemaan;
oireita: kuume, oksennukset, keltatauti
(siitä nimi). Amerikan ja Afrikan kuumissa
osissa.

Keltamulta, savensekainen multamainen
rautahydroksidi, jota käytetään maalivärinä
ja punamullan valmistukseen.

Keltanokka, kananpoikaan viittaava
ensivuoden ylioppilaan t. m. s.
aloittelevan ivallinen nimitys.

Keltanot (Hieracium),
mykerökukkaisten heimoon kuuluva kasvisuku;
monivuotisia, mykeröt keltaiset (joskus
punaiset), kaikki kukat kielimäiset, pähkylät
hapsihaiveniset. Erittäin lukuisasti lajeja
(Suomen alueella yli 700); todennäköisesti
ovat monet paraillaan lajeiksi muodostumassa.

Keltapuu l. vanha fustiikki,
silkkiäispuiden heimoon kuuluvan,
troopillisesta Amerikasta kotoisin olevan
Chlorophora tinctorian puu; käytetään
keltavärjäykseen. — Parkitukseen
käytettävää k:ta saadaan Välimerenmaiden
parykpuusta (nuori fustiikki)
(Cotinus Coggyagria).

Keltasirkku (Emberiza citrinella),
sirkun suvun yleisin edustaja. Uroksen
selkäpuoli ruskean ja kellervän kirjava,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>