- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
479-480

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kidejauho-Kiel

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


akseliristikkoon, ja hemiedrisiä l.
puolilukuisia,
joissa on ainoastaan
puolet korkeimmasta mahdollisesta pintaluvusta.
— K:istä muodostuneet aineet ovat kiteisiä;
vastakohta: amorfinen. — Myös jotkut
nesteet ovat määrätyissä lämpötilarajoissa kiteisiä:
osoittavat eri suuntiin erilaisia optillisia
ominaisuuksia.

Kidejauho, pienikiteinen jauho, jota
saadaan kiteytettäessä, jos kyllästettyä
liuosta nopeasti jäähdytetään ja
hämmennetään. Helpompi puhdistaa kuin
suurikiteiset massat.

Kidelämpösähkö, pyroelektrisiteetti,
sähkö, jota syntyy kidettä lämmitettäessä tai
jäädytettäessä. — Kideoppi l.
kristallografia, Sen eri haaroja
ovat geom. k., joka selvittelee
kiteitten muoto-oppia, fys. k., jonka
tärkein osa on kide-valo-oppi ja kem.
k., joka käsittelee kideopillisten
ominaisuuksien ja kem. kokoomuksen keskinäistä
riippuvaisuutta. — Kidepainesähkö,
pietsoelektrisiteetti, kiteen
sähköistyminen puristus- tai vetojännityksen
vaikutuksesta.

Kiderlen-Wächter [-vehtər],
Alfred von (1852-1912), Saksan
ulkoministeri 1910-12.

Kidesokeri, sokeria kidejauhon muodossa.

Kidevesi, kiteissä oleva, kem.
sitoutunut vesi, joka poistuu kuumennettaessa
tai jo tavallisessakin lämmössä. vrt.
Rapautuminen.

Kidron, laakso Jerusalemin lähellä.

Kidukset, vedessä elävien eläinten
hengityselimet; ovat tav. verisuonirikkaita
ihon tai limakalvon poimuja, joiden ohuitten
seinämien kautta kaasunvaihto veren ja
ympäröivän veden välillä tapahtuu.
Alkeellisimmat k. ovat rihmamaisia, mutta
koska mahdollisimman laaja hengityspinta on
edullisin, ovat useimmat k. kehittyneet
lehti-, sulka-, kampa- tai tupsumaisiksi.
Toisinaan ne riippuvat peitteettöminä ruumiin
pinnalla (monet nivelmadot, äyriäiset,
sammakontoukat), toisinaan taas vaipan (monet
nilviäiset) tai kiduskansien (kalat) peitossa.
Kalojen k:sta ks. lähemmin Kalat.
— Eräillä hyönteistoukilla (suden- ja
päiväkorentojen) on n. s. ilmaputki-k.,
lehtimäiset tai tupsumaiset, runsaasti hienoja
ilmaputkia sisältävät iholisäkkeet.

Kidusjalkaiset (Brancłiiopoda),
kalvoäyriäislahko: raajat 2-haaraiset,
lehtimäiset, niiden tyvessä pussinmuotoinen
kidus.

Kiduttaminen tunnustukseen, rikos,
jonka tekee se, joka kiduttaa toista
pakottaakseen hänet tunnustukseen
jossakin asiassa (Rikoslaki 25:11).

Kidutus, ruumiillisten tuskien
tuottaminen tai niillä uhkaaminen
tarkoituksella pakottaa kidutettu tunnustamaan
tai puhumaan totta oikeudessa. K:n
käyttäminen kiellettiin kokonaan 1772.

Kiehimä, kylä ja liikekeskus
Paltamon pitäjässä Kiehimänjoen suulla.
Rautatieasema (rakenteilla)
Kontiomäen-Oulun rataosalla.
Kiehimänjoki, Kiannanjoki,
Emäjoki,
Kianta-järven laskujoki
Oulujärveen.

Kiehki, kivisappi, tauti
hevosen kaviossa; syntyy kavion pehmeiden
takaosien ruhjoutumisesta, jolloin veri
vikaantuneista suonista imeytyy
ympäristöön värjäten lähellä olevan
sarveisaineen punaiseksi, keltaiseksi tai
sinertäväksi.

Kiehumatorvikattila, höyrykattila,
jossa on paitsi varsinaista pääkattilaa
tämän alla 1-3 pienempää kattilaa,
kiehumatorvea, yhdistettyinä pääkattilaan
kaulaputkilla.

Kiehuminen, nesteen höyrystyminen
siten, että höyryä syntyy muuallakin
kuin nesteen pinnalla. Nesteen sisässä
voi syntyä höyrykuplia vain sillä ehdolla,
että höyryn paine (mikä kasvaa
lämpötilan mukana) on yhtä suuri kuin
ilmanpaine + nestepaine. Sitä lämpötilaa,
missä kiehuminen, alkaa, sanotaan
kiehumapisteeksi; tämä siis riippuu
ilmanpaineesta (sekä kysymyksessäolevan
nesteen ominaisuuksista). Veden normaalinen
kiehumapiste (760 mm:n paineessa)
on 100°, Mont Blanc’in huipulla (417 mm:n
paineessa) se on 84°, 2 ilmakehän paineessa
121° ja 3 ilmakehän 134°. — Kem. teollisuudessa
käytetään paljon kiehuttamista alhaisessa paineessa
(vaku’umitislaus), koska alhaisempi
kiehutuslämpötila aiheuttaa polttoaineen
säästöä, ja monet aineet hajoavat, ennenkuin
saavutetaan niiden normaalinen kiehumapiste.

Kiekinjoki, Kuhmoniemen pitäjässä,
Sotkamon reitin toinen latvahaara; alkaa
Venäjän rajalta,

Kiekko, diskos, urheiluväline,
paino 2 kg, läpimitta 21,9 cm, paksuus
keskeltä 44,4 mm. vrt. Heittourheilu.

Kiel [kīl], kaup. ja sotasatama
Preussissa K: n lahden pohjukassa lähellä
Pohjanmeren-Itämeren kanavan suuta.
Suuria telakoita. Yliopisto. Ennen vahvat
linnoitukset hävitettiin 1921. 215,000 as.

illustration placeholder

Kiel. Germania-telakan jättiläisnostokurkia.



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:09 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0284.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free