Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 487-488 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kielitiede-Kieppi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kielitiede, tiede, joka käsittelee yhtä
kieltä tai murretta erikseen tai us. kieliä
tai murteita niiden suhteessa toisiinsa.
Vertailevaksi ja hist. tutkimukseksi
k. kehittyi 1800-luvulla. [Setälä,
„Nykyaikaisen kielentutkimuksen
periaatteista" (1891).]

Kieliäänikerrat ovat uruissa
huomattavimmat erikoisvärityksen edustajat.
Nimensä ne ovat saaneet kimmoavista
metallilevyistä (kielistä), jotka peittävät
pillien ilma-aukon ja saatetaan
ilmavirran voimasta vara jämään.
Samanlaatuisia „kieliä" käytetään harmoneissa,
sekä pehmeämmästä aineesta valmistettuja
useissa puupuhaltimissa.

Kielland [hjellan], Alexander
(1849-1906), norj. kirjailija, norj.
realismin oivallisimpia kertojia. Teoksia
suomen.: „Novelleja", „Työmiehiä",
„Laivuri Worse", „Myrkkyä", „Jaakoppi". —
Kielland, Kitty (1843-1914), A. K:n
sisar, norj. maisemamaalari.

Kielletty polvi, niin läheinen
sukulaisuus tai lankous, että avioliitto
sellaisessa sukulaisuudessa tai lankoudessa
olevan kanssa on laissa kielletty.
Naimiskaaren 2:sen luvun mukaan, osaksi
muutettuna asetuksella 18/9 1882, käsittävät
k:t p:t suoraan ylenevän ja alenevan
sukulaisuuden ja lankouden sekä
sivusukulaisuudesta ne tapaukset, jolloin
ainakin toinen on välittömästi yhteisestä
kannasta, esim. sisarukset, setä ja
veljentytär, y. m.

Kielo (Convallaria majalis),
liljakasvien heimoon kuuluva pitkäjuurakkoinen,
2-lehtinen, valkokukkainen, keväällä kukkiva
lehtokasvi. Ruukkukasvina viljelty.

Kielo.

Kieltolaki, 1/6 1922 annettu ja 28/4 1926
muutettu laki, jolla alkoholinpitoisten aineiden,
s. o. kaikkien niiden aineiden, jotka ollessaan
+15° C sisältävät enemmän kuin 2 tilavuusprosenttia
etyylialkoholia eivätkä ole denaturoituja,
valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja
varastossapito kielletään muuhun kuin lääkinnöllisin,
teknillisiin tahi tieteellisiin tarpeisiin.
Alkoholin valmistus ja alkoholinpitoisten
aineiden maahantuonti on valtion
yksinoikeutena, minkä oikeuden valtio
kuitenkin voi korkeintaan 5 v:ksi luovuttaa
erityisen järjestyssäännön ja tarkastuksen
alaiselle yhtiölle. Valtion tai vastamainitun
yhtiön varastoista voidaan myydä
alkoholinpitoisia aineita ainoastaan
apteekeille, sairaaloille, tieteellisille ja
opetuslaitoksille sekä yksityisille
tieteenharjoittajille sekä tekn. laitoksille,
jotka ovat saaneet luvan käyttää
alkoholinpitoisia aineita. Apteekeista on lupa.
myydä alkoholinpitoisia aineita yleensä
ainoastaan lääkärin joka kerta erikseen
antamasta määräyksestä. — Rikoksista
k:ia vastaan, n. s. k.-rikoksista,
on k:ssa säädetty rangaistukset ja
oikeudenkäyntiin nähden näissä syyteasioissa on
k:ssa erikoismääräyksiä. K. ei koske
kirkkoviinin hankintaa eikä ulkomaan
tai Suomen ja ulkomaan satamain välillä
liikettä välittävää suom. laivaa, jota
asetuksenmukaisesti saa kuljettaa ainoastaan
tutkinnon suorittanut päällikkö, laivan
ollessa Suomen aluevesien ulkopuolella.
— 1/6 1922 on annettu myös laki
denaturoitujen alkoholinpitoisten aineiden
valmistuksesta, maahan tuonnista ja
myynnistä, 7/7 1922 Valtioneuvoston päätökset
k:n toimeenpanosta, denaturoitujen
alkoholinpitoisten aineiden valmistuksen,
maahantuonnin ja myynnin järjestämisestä
ja silmälläpidosta, raittiuslautakuntain
sekä raittiuspoliisien ja muiden
kunnallisten raittiudenvalvojain toiminnasta,
17/4 1924 Valtioneuvoston päätös spriin ja
alkoholijuomain maastaviennistä ja
24/7 1925 asetus sakkojen ja menetetyksi
tuomitun tavaran arvon jakamisesta
kieltolakirikoksia koskevissa jutuissa.

Kieltosana on suomessa ja useimmissa
muissa suom.-ugr. kielissä verbi (suomessa
en, et j. n. e.), indoeuroopp.
kielissä partikkeli.

Kiepert [kī-], Heinrich (1818-99),
saks. maantieteilijä ja kartografi, maantieteen
prof. Berliinissä. Aikansa paras Välimeren
maiden maantieteen tuntija. Julkaissut lukuisia
karttateoksia. Hänen poikansa Richard K.
(1846-1915) on niinikään julkaissut karttoja.

Kieppi, telinevoimisteluliike, joka
tehdään suorariipunnasta nostamalla ensin
jalat voimistelutangon tasalle ja sitten
käsiä koukistaen kohottamalla jalat yhä
korkeammalle, kunnes vartalo tulee tangon
päälle.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>