- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
547-548

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kirjoituskouristus-Kirkkojen yhtymisliike

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


mimeografilla. Taitava konekirjoittaja
voi lyödä n. 15,000 kirjainta tunnissa.

Kirjoituskouristus, hermostohäiriö,
joka tavallisimmin sattuu henkilöille,
joiden täytyy kirjoittaa paljon ja
kaunista käsialaa. Kirjoittamaan ruvetessa
ilmenee muutamissa sormissa tai koko
kädessä kouristuksia, jotka tekevät
kirjoittamisen mahdottomaksi. Hoidossa on
pääasiana lakata joksikin ajaksi kynällä
kirjoittamasta.

Kirjepaperi, yhteisellä nimellä kaikki
paperikoneesta tultua värjäämällä,
painamalla tai maalaamalla kirjaeltu ja
koristeltu paperi. K:eita käytetään m. m.
kirjansidonnassa.

Kirjosilkki, brokadi (ks. t.).

Kirkastus, Kristuksen k.,
evankeliumeissa kerrottu tapaus, jolloin Jeesus
pyhällä vuorella Galileassa ilmestyi
kirkastuneena kolmelle saapuvilla olevalle
oppilaalleen. Katoliset kirkot viettävät
tapauksen muistoksi erityistä juhlaa elok.
6 p:nä. Luterilaisessa kirkossa on
kertomus k:sta saarnatekstinä 7:ntenä
sunnuntaina Kolminaisuudesta.

Kirkcaldy [kərkō’di], kaup.
Skotlannissa, Forth-vuonon rannalla.
Veneveistämöitä ja telakoita. 40,000 as.

Kirke, kreik. tarustossa velhonainen,
jonka luona Odysseus kävi.

Kirkenes, Kirkkoniemi, kaup.
Norjan Ruijassa, Etelä-Varangissa. Hyvä
satama, rautamalmin vientiä. 2,300 as.

Kirkholm, Kerkholm (ks. t.).

Kirk-Kilisse, kaup. Euroopan
Turkissa, 50 km Adrianopolista itään.
Viininviljelysalueella. 17,000 as.

Kirkko (kreik.). 1. Seurakunta.
Kristillinen k. sai alkunsa paikallisseurakunnista,
jotka saivat myöh. yhteisen hallinnon ja
lainsäädännön. Kat. kirkko samastaa
ulkonaisen kirkkoelimistön ja
Kristuksen seurakunnan, jonka tähden
sen kannalta k:n ulkopuolella olevat
ovat kadotettuja. Lut. kannalta
seurakunta on pyhien yhteys, jossa Jumalan
sanaa puhtaasti julistetaan ja
sakramentit Kristuksen määräyksen mukaan
jaellaan. Reformeeratut opin mukaan on
erotettava tosiuskovaiset eli valitut ja
muut kastetut eli kutsutut.
2. Kirkkorakennus. K:t jaetaan
keskuskirkkoihin ja pitkäkirkkoihin.
Edellisissä pohjapiirros on pyöreä,
neliömäinen, monikulmainen tai
ristinmuotoinen. Jälkimmäisten
pohjapiirroksessa on pituussuunta
vallitseva. Niiden pääosat ovat
runkohuone, kuori ja usein torni. Runkohuone
jaetaan us. leveämpään keskilaivaan
ja kahteen (tai useampaan) sivulaivaan,
jotka arkadien lävistämät muurit
erottavat toisistaan. Useampilaivaiset kirkot
ovat joko basilikoja tai
hallikirkkoja (ks. n.). Joskus on
sivulaivojen yläpuolella parvekkeita, emporeja
ja triforioita (ks. n.). Runkohuoneen
ja kuorin välissä on suuremmissa k:issa
tav. poikkilaiva. Leikkauskohta on
nimeltään ristikeskus. Kuorista ja
tornista (ks. n.).

Kirkkohallintokunta. Kirkkovaltuusmiesten
päätösten toimeenpanemista sekä kirkon omaisuuden
lähimpää hoitoa varten asettavat valtuusmiehet
k:n, johon kuuluu vähintään 3 jäsentä ja 2
varajäsentä, jotka eivät samalla saa olla
valtuusmiehiä. Johtosäännön k:lle laativat
valtuusmiehet ja sen vahvistaa tuomiokapituli
(Kirkkolaki 477 §).

Kirkkoherra, yksityisen paikallisseurakunnan
johtaja, kirkonkokouksen ja kirkkoneuvoston
puheenjohtaja. — Kirkkoherrakunta, kirkkoherran
johdettava kirkollinen alue, johon emäseurakunnan
ohessa saattaa kuulua myös pienempiä alueita, kappeleita.

Kirkkohistoria, tieteellinen esitys
kirkon vaiheista; jaetaan vanhaan,
keski- ja uuteen aikaan [Gummerus-Rosenqvist
(1924); Nielsen (1913, v:een 1300);
Holmquist (suomennettavana).]

Kirkkohistoriallinen Seura ks.
Suomen Kirkkohistoriallinen Seura.

Kirkkoisät, vanhassa kirkossa
sellaiset kirkonopettajat, joiden vaikutus
kirkon opin tai elämän kehitykseen on
ollut erikoisen huomattava, kuten
Ambrosius, Augustinus, Hieronymus, Gregorius
Suuri, Origenes, Tertullianus y. m. Oppia
k:n julkaisemasta kirjallisuudesta
sanotaan patristiikaksi.

Kirkkojen yhtymisliike. Kat. kirkko,
joka pitää itseään Kristuksen todellisena
kirkkona on aina pyrkinyt yleiskristilliseksi
kirkoksi, mutta sen yhdistymispyrkimykset
ovat rauenneet vaatimukseen, että paavi on
tunnustettava koko kristikunnan pääksi.
Protestanttisissa kirkoissa on 1500-luvulta
asti ajettu lut. ja reformeeratun kirkon
yhdistämistä. Preussissa ja eräissä muissa
Saksan valtioissa on näiden kirkkojen
kesken 1800-luvulla saatu aikaan unioni.
V. 1910 syntyi Amerikan episkopaalisen
kirkon piirissä „Faith and order"-liike,
jonka tarkoituksena on aikaansaada
niiden kirkkokuntien yhtyminen, jotka
tunnustavat Jeesuksen jumaluuden.
Tämän liikkeen toimesta pidettiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 15:29:35 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0324.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free