- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
563-564

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kissoidi-Kitka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kissingen, kaup. Luoteis-Baijerissa.
Saksan suosituimpia kylpypaikkoja:
hiilihappoisia keittosuolalähteitä, joiden
vettä juodaan vatsakatarrien lääkkeeksi.
6,000 as.

Kissoidi (kreik.), kolmannen asteen
käyrä, yhtälö x (2+ y2)—2ry2 = 0.
K:n mielivaltainen piste M saadaan
(ks. kuviota) siten, että mielivaltaisesta
sekantista AE erotetaan AM - DE.

illustration placeholder

Kissoidi.



Kistemaeckers [-mākers], Henri
(s. 1872), belg.-ransk. kirjailija. Teoksia:
näytelmät ,,La blessure", ,,L’instinct", ,,La
flambée", romaaneja.

Kistna, Krišna, joki Etu-Intiassa,
lähteet Länsi-Ghats-vuorilla, laskee
Bengaalinlahteen, 1,280 km pitkä.

Kisälli l. sälli (ruots.), opinkäynyt
palkkatyömies etupäässä ammattikuntalaitoksen
aikana. Ennenkuin pääsi k:ksi oli oltava
oppipoikana ja suoritettava k:n-näyte. Arvonsa
vahvistukseksi k. sai kisällintodistuksen.
Nyk. suoritetaan meillä k:n-näytteitä hyvin harvoin.

Kitairon, vuorijono muin. Kreikassa,
Attikan ja Boiotian rajalla.

Kitakaaret, kitakielekkeen tyvestä
sivuille- ja alaspäin kulkevat
limakalvopoimut, joiden väliin jää kolmikulmainen
syvennys. — Kitakieleke, pehmeän
suulaen keskeltä alaspäin riippuva pienen
kielen kaltainen muodostuma. — Kitalaki,
suulaki, suuontelon katto-osa.
Sen etuosaa sanotaan kovaksi,
takaosaa pehmeäksi k:ksi. — Kitaluu
sijaitsee ihmisellä aivo-ontelon pohjassa,
niskaluun pohjaosan etupuolella. Siinä
on kuutiomainen runko ja sen kummallakin
puolella 3 lisäkettä, siipeä. —
Kitapurje, pehmeän suulaen takaosa.

Kitara (kreik.), muin.-kreik.
kielisoitin. — 2. Alk. luutunmuotoinen
kielisoitin, jonka uudenaikainen muoto on
alkuperäisestä huomattavasti muuttunut.
Oikeampi nimi kitarri.

illustration placeholder

Kitara.



Kitarisa, kitakaarien välisessä
kolmikulmaisessa syvennyksessä oleva
pitkänpyöreä imurauhasen kaltainen elin.

Kitasato, Šibasaburo (s. 1856),
etevä jap. bakteriologi, tunnettu koleran,
kurkkumädän, paiseruton ja jäykkäkouristuksen
bakteriologiaa edistävistä tutkimuksistaan,

Kitchener of Khartoum [kitšenə],
Herbert (1850-1916), engl. sotamarsalkka.
Egyptin armeijan ylipäällikkönä v:sta 1892 voitti
mahdin 1898 ja valtasi Sudanin. Esikuntapäällikkönä
buurisodassa v:sta 1899, ylipäällikkönä 1900-02.
Ylipäällikkönä Intiassa 1902-09, hallintomiehenä
(pääkonsulina) Egyptissä 1911-14. Sotaministerinä
1914-16. Matkalla Venäjälle upotettiin hänen
aluksensa ja K. hukkui esikuntineen.

illustration placeholder

H. Kitchener.



Kitee, kunta Kuopion läänin
eteläosassa, Viipurin läänin rajalla;
karjanhoitokoulu; 952,2 km2,
13,078 as. (1925).

Kiteenjoki, alkaa Kiteenjärvestä,
juoksee useiden pikkujärvien kautta ja laskee
Sortavalan kohdalla Laatokkaan.

Kiteinen, sellainen aine, jolla on eri
suuntiin erilaisia ominaisuuksia, mikä
johtuu atomien määrätystä asennosta
toisiinsa nähden.

Kiteiset liuskeet, ne kivilajit, jotka
ovat saaneet nykyisen asunsa vuorenpoimuttumiseen
liittyvien muuttumisprosessien (metamorfismin)
vaikutuksesta oltuaan alkujaan joko
purkautuneita tai kerrostuneita vuorilajeja.
Ne ovat kiteisiä ja liuskeisia. K:n l:n
päämuotoja ovat gneissit, kiilleliuske ja
fylliitti, kvartsiitit, amfiboliitit, marmori,
kiteiset rautamalmit.

Kitelä, Impilahden kunnassa oleva
kreik.-kat. seurakunta. Puukirkko K:n
kylässä.

Kitiini, orgaaninen, typenpitoinen,
tavallisiin liuottimiin liukenematon aine,
joka muodostaa useiden eläinten,
erikoisesti niveljalkaisten ruumiinpeitteen.

Kitinen, Kittinen, Kemijoen
latvajokia, Sodankylän pitäjän alueella,
n. 200 km.

Kitka, hankaus, friktsioni.
Ulkonainen k., vastustus, joka
ilmenee kappaleen liikkuessa pitkin
toisen pintaa (liik e-k.); johtuu
pintojen epätasaisuudesta. K. on joko
liukumis- tai vierimis-k.,
riippuen siitä koskettaako liikkuvan
kappaleen sama kohta aina alustaa, vai
vieriikö se, yhä uusien kohtien
koskettaessa alustaan. Käytännössä
kysymykseen tulevissa rajoissa k. on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:32 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0332.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free