- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
565-566

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kitkajoki-Kiuskeri

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


riippumaton kosketuspinnan suuruudesta,
suoraan verrannollinen pintaa vastaan
kohtisuoraan paineeseen. Vierimis-k.
on vastakkaisessa suhteessa
läpimittaan. Se luku, jolla vaakasuoralla
alustalla olevan kappaleen paino on
kerrottava, jotta saataisiin k., on
k.-kertoin- l. k.-koeffisientti;
tämä on eri suuri eri aineiden kosketuspinnoilla
sekä riippuen siitä ovatko pinnat kuivat
vai esim. öljytyt. — Levossa olevaa
kappaletta estää lähtemästä liikkeelle
lepo-k., joka on = se voima, joka
pyrkii työntämään kappaletta liikkeelle;
lepo-k:n suurin arvo, täysin kehittynyt
lepo-k., on jonkinverran suurempi kuin liike-k.
Sisäinen k. esiintyy nesteissä ja
kaasuissa, näiden hiukkasten välillä. —
K. aiheuttaa aina energian häviötä;
toiselta puolen ilman k:aa ei voisi seisoa
eikä kävellä, ei mikään esine pysyisi käsissä.

Kitkajoki, Oulankajoen suurin
lisäjoki, Ylä- ja Alakitkajärvien
laskujoki, 30 km pitkä (Alakitkasta
Oulankaan). Jyrkkärantainen; komeimmat
kosket Aallokkokoski ja Jyrävänköngäs.

Kitkakytkin, koje, jolla kaksi akselia
voidaan kytkeä toisiinsa koneen ollessa
käynnissä. Kummankin akselin päässä
on laippa, joiden välillä tavalla tai
toisella voidaan saada aikaan niin voimakas
kitka, että käyttävä akseli tempaa käytettävän
akselin mukaansa pyörimisliikkeeseen.

illustration placeholder

Kitkakytkin.

A kiinteä,

B siirrettävä laippa,

Q kytkentäyoima

(akselin suuntaan).


illustration placeholder

Kitkapyörä,

tasapintainen. Q voima,

jolla toista pyörää

painetaan toista

vastaan, P

kehävoima.


Kitkapyörä. K:ia käytetään
hammaspyörien asemesta siirtämään
pyörivä liike akselista toiseen,
milloin liike on usein keskeytettävä.
Toinen pyörä käy siirrettävissä
laakereissa ja painetaan toista vasten.
Kitkan suurentamiseksi tehdään kehille
usein lovittain toisiinsa, sopivia uurteita.

illustration placeholder

Kitkapyörä, lovipintainen.



Kitkasähkö ks. Sähkö.
Kitkatuli, kahta erikovuista
uuta vastakkain hankaamalla aikaansaatu tuli.

Kitoni (kreik.), muin. kreikkalaisilla
useimmin hihaton ihopaita.

Kittel, <sp>Rudolf</b> (s. 1853), saks.
ev.-lut. teologi. Teoksia: „Geschichte des
Volkes Israel", „Israels religionshistoria"

Kittelsen, Theodor (1857-1914)
norj. taiteilija, varsinkin piirtäjä ja
vesivärien käyttäjä.

Kitti (ruots.), aineseos, jolla liitetään
kappaleita toisiinsa tai täytetään
esineissä olevia koloja y. m. Tavallisimmat
ovat öljy-k. (ikkuna-, mönjä- ja kivi-k.),
hartsi-k. (mastiksi-, puu-, nahka-,
metalli- ja marine-k.), kaseiini- l. juusto-k.,
glyseriini-k., kumi-k., rauta-k.
y. m.

Kittilä, kunta Oulun läänissä Ounasjoen
kahden puolen; 8,056,2 km2, 4,669 as.
(1925). Luonnonnähtävyyksistä mainittavin
Pallastunturi.

Kitupellava (Camelina),
ristikukkaisten heimoon kuuluva kasvisuku,
lehdet kapeita, kukat vaaleankeltaisia,
hedelmät pullean vastapuikeita. Viljan tai
pellavan seassa rikkaruohoina.

Kitzberg [kitsb-], August (s. 1856),
vir. kirjailija, Viron huomattavimpia
näytelmänkirjoittajia. Suomessa esitetty
,,Tuulten pyörteessä".

Kiuas, sisäänlämpiävä kivistä ja
savesta tehty saunan ja pirtin uuni, myöh.
myös löylykivet.

Kiukainen. 1. Kunta Turun ja
Porin läänissä, Satakunnan eteläosassa.
Eurajoen ympärillä; 169,7 km2, 4,565 as.
(1925). — 2. Samanniminen rautatieasema
Peipohjan-Rauman radalla K:n kunnassa,
34 km Raumalta; yksityinen, 14 km pitkä
haararata Kauttuaan.

Kiukiang, jokisatamakaup. Kiinassa,
Jangtsekiangin oikealla rannalla. 55,000 as.

Kiungtšu, Kiangtšou,
Hainan-saaren pääkaup.

Kiurunkannus (Corydallis),
unikkojen heimoon kuuluvia, keväällä
kukkivia monivuotisia ruohokasveja. Suomen
eteläosissa lehdoissa sinipunakukkainen
C. solida,, koristuskasvina
keltakukkainen C. nobilis.

Kiurut, leivoset (ks. t.).

Kiuruvesi. 1. Kunta Kuopion läänissä,
samannimisen järven ympärillä. Iisalmesta
länteen; yhteiskoulu; 1,317,6 km2,
12,976 as (1925). — 2. Samanniminen rautatieasema
Iisalmen-Ylivieskan radalla, 34 km Iisalmesta.

Kiušiu, eteläisin Japanin neljästä
pääsaaresta; 42,000 km2, 8,2 milj. as.
Kaupunkeja: Nagasaki, Kagošima, Sasebo.

Kiuskeri ks. Iso-Kalastaja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:09 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0333.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free