Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 691-692 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Korsatunturi-Kortteli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Korsatunturi, Kittilän pitäjän
pohjoisimmassa kolkassa, korkeus n. 600 m
yli merenp.

Korsholma. 1. Linna läh. Vaasaa, rak.
ennen v:ta 1384, rappeutui n. 1500, nyk.
raunioina. — 2. Ent. kuninkaankartano.
— Korsholman lääni käsitti v:een 1441
paitsi Pohjanmaata myös Länsipohjan.

Korsikka (ransk. Corse), Ranskalle
kuuluva vuorinen saari Välimeren
länsiosassa, Sardinian pohjoispuolella, josta
sen erottaa Bonifacionsalmi. Pituus
183 km, pinta-ala 8,722 km², 282 000 as.
Asukkaat, korsikkalaiset, it. alkuperää.
Laaksoissa ja rannikkotasangolla viljan,
etelänhedelmäin, puuvillan ja tupakan
viljelystä, rannikolla kalastusta
(tonnikaloja ja anjovista), vuoristossa
karjanhoitoa. Hallinnollisesti K. on Ranskan
departementti. Pääkaup. Ajaccio. —
Kuulunut 1200-luvulta Genovalle, v:sta
1768 Ranskalle.

Korsikka. Kuulutusten lukija.

Korsirehu, heinä-, palko- y. m. kasvien
varsia tai muita osia, kuten ruumenia,
kuivaamalla saatu rehu.

Korsman, Carl (1829-1907), kapteeni,
liikemies, sai 1878 aikaan säännöllisen
talviliikenteen Suomen ja Ruotsin välille.

Korsmo, Emil (s. 1863), norj.
maataloustieteilijä, prof., Norjan valtion
rikkaruohokonsulentti; tutkinut erikoisesti
rikkaruohojen biologiaa ja niiden
viljelyskasveille aiheuttamaa vahinkoa;
julk. „Ugræs i aker og eng", ,,Kampen mod
ugræsset", „Ugress i nutidens jordbruk".

Korsnääsi (ruots. Korsnäs), ruotsink.
kunta Vaasan läänissä, Etelä-Pohjanmaalla,
Pohjanlahden rannalla; 264.2 km²,
5,536 as. (1925).

Korso, corso (ks. t.).

Korso, rautatieasema Helsingin-Keravan
rataosalla Tuusulan kunnassa, 23 km Helsingistä.

Korsör [-ör], kaup. Tanskassa
Själlandin länsirannalla, höyrylauttayhteys
Fyniin. 10,000 as.

Korte (Equisetum), sanikkaissuku.
Ruohomaisia kasveja, joilla suikertava
juurakko ja ontto, haarainen, liereä
maanpäällinen varsi. Kasvulliset
lehdet mitättömän pieniä, suomumaisia,
yhtyneet vartta ympäröiväksi tupeksi
kunkin nivel välin yläpäähän,
Kilpimäiset itiöitä kantavat lehdet
tähkämäisenä ryhmänä latvassa; niiden
alapinnalla säkkimäiset itiöpesäkkeet.
— Kiusallinen rikkaruoho on pelto-k.
(E. arvense), jonka itiöitäkantava
kevätverso lyhytikäinen, haaraton;
kesäverso tähkätön, haarainen
„kukonkuusi". Matalassa vedessä kasvaa
yleisenä järvi-k. (E. limosam).

Peltokorte. 1 juurakko, 2 tähkällinen varsi.

Korteeši, cortège (ks. t.).

Kortepetäjät (Ephedra),
kortteennäköisiä paljassiemenisiä pensaita,
joiden pystyjen, hienojen haarojen ympärille
lehdet ovat kasvaneet tupiksi.
Lämpimänlauhkeissa maissa.

Kortepuut, Calamariales (ks. t.).

Kortesalmi, salmi Puulaveden
luoteiskulmassa, Kangasniemen ja Joutsan
rajalla, yhdistää Haapaselän varsinaiseen
Puulaveteen.

Kortesjärvi, suomenk. kunta Vaasan
läänissä, Etelä-Pohjanmaalla, Purmonjoen
yläjuoksun ja lähdejärvien ympärillä;
286,3 km², 4,863 as. (1925).

Kortisto, korttijärjestelmä,
sellainen luettelo tai muistiinpanokokoelma,
missä kutakin asiaa koskevat muistiinpanot
ovat erillisellä kortilla ja kortit ovat
järjestetyt jonkin löytämistä helpottavan
periaatteen mukaan. K:ja käytetään etenkin
liike-elämässä, kirjastoissa, tilastollisissa
töissä. Tavallisimmassa järjestelmässä itse
muistiinpanot ovat määräsuuruisilla
kartonkikorteilla, joiden yläreunassa on
hakusana. Järjestelyä varten asetetaan korttien
väliin erikoisia, usein värillisiä n. s.
johtokortteja, joilla on liuska näkyviä
muistiinpanoja varten. K:oa säilytetään
pahvikossa, laatikossa tai kaapissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>