Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kotelokoppa-Kotiljongi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kotelokoppa, kokonki, koppa,
jonka monet hyönteistoukat, esim.
kehrääjäperhosten (silkkiperhoisen),
ennen koteloitumistaan kutovat ympärilleen
kehruurauhasten erittämästä hyytyvästä limasta.
Kotelomalja, apothecium (ks. t.). —
Kotelomaljaiset (Discomycetes),
kotelosienilahko, jonka lajien itiökotelot
muodostavat avoimen itiölavakerroksen
kotelomaljaksi sanotun maljamaisen
tai lakkimaisen itiöemän pinnalla.
Rhytisma-lajit muodostavat mustia
täpliä eräiden puiden lehdille. Peziza-lajit
maljamaisia, maalla; Ascobulus lannalla.
Huhta- ja korvasieni (ks. n.).
— Kotelopulloiset (Pyrenomycetes),
kotelosienilahko, jonka lajien itiökotelot ovat
pienissä, pullomaisissa kotelopulloissa.
Lukuisia, kasvitauteja aiheuttavia lajeja, m. m.
härkäjyvä (ks. t.) ja havupuiden karistetautia
aiheuttavat Lophodermium- ja Hypodermella-lajit.
— Kotelorakkoiset (Perisporiaceæ),
kotelosienilahko, jonka lajien itiökotelot ovat
kauttaaltaan suljetun kotelorakon
sisässä. Siihen kuuluvat kasvien lehdillä
loisivat Erysipheaceæ-heimon jäsenet
(m. m. karviaismarjahome), Aspergillaceæ-heimon
homesienet ja maanalaisina elävät Tubraceæ-heimon
lajit, m. m. multasieni l. tryffeli.
— Kotelosienet (Ascomycetes),
rihmasienien alaluokka, jonka itiöt syntyvät
vapaan solumuodostuksen kautta itiökoteloiksi
sanotuissa nuijamaisissa tai pyöreissä
itiöpesäkkeissä. 4 lahkoa: paljaskoteloiset
(Gymnoasci), joilla ei ole itiöemää ja
joihin kuuluvat hiivasienet sekä puissa loisivat
Taphrina-lajit, kotelorakkoiset,
kotelopulloiset ja kotelomaljaiset
(ks. n.). Uudempi k:n systeemi on monimutkaisempi.
Kothen [kūten], Axel von (s. 1871),
suom. laulaja, laulunopettaja ja
säveltäjä, toimi opettajana Roomassa (1900),
sittemmin Helsingin Musiikkiopistossa.
Säveltänyt kantaatteja, lauluja y. m. —
Kothen, Kasimir von (1807-80),
virkamies, vapaaherra. Kenraalikuvernöörin
kanslian päällikkönä 1840-44, sitten
Viipurin läänin kuvernöörinä, Senaatissa
kirkollisasiain toimituskunnan päällikkönä
v:sta 1853, Sota-asiain 1858-59. Yliopiston
v. t. sijaiskanslerina ja Kouluylihallituksen
puheenjohtajana 1869-74. K:n omavaltainen ja
suomalaisuuden pyrintöjä vastustava toiminta
herätti paljon tyytymättömyyttä.
Kotieläimet, kaikkien niiden
eläinten yhteisnimitys, joita ihminen huvin
tai hyödyn vuoksi pitää luonaan, elättää
ja hoitaa. Tärkeimmät k. ovat: hevonen,
aasi, muuli, muuliaasi, norsu, kameelit,
laama, poro, sika, vuohi, lammas;
nautaeläimet (lehmä, seebu, puhveli, jakki
y.m.), koira, kissa, kaniini; kana, kalkkuna,
kyyhkyset, ankka, hanhi, strutsi;
mehiläinen, silkkiperhonen; häkkilinnut ja
akvaariokalat voidaan myös lukea k:iin.
Kotieläintaudit, lakit. Jos kotieläin
sairastuu tai epäillään sairastuneen
johonkin laissa lueteltuun tautiin, on
eläimen omistajan ilmoitettava siitä
terveyslautakunnalle sekä eristettävä tai,
asianomaisen viranomaisen niin määrättyä,
tapettava sairastunut eläin (Laki 29/9 1922
ja täytäntöönpanoasetus 29/12 1922).
Kotietsintö, toisen, kotirauhan
suojeleman asunnon tarkastus todisteiden
saamiseksi tai omaisuuden takavarikoimiseksi,
silloinkuin epäillään jonkun hallinnassa
olevassa huoneessa olevan varastettua tai
muun rikoksen kautta vietyä tavaraa tai
jonkun olevan salahankkeissa valtion
turvallisuutta vastaan tai jotakin epäillään
törkeästä rikoksesta, pahantekijän kätkemisestä
tai luvattomasta alkoholinpitoisten
aineiden valmistuksesta, maahantuonnista,
varastossa pidosta tai myynnistä, taikka
tullirikoksesta (Rikoslain voimaanpanoasetus
19/12 1889, 13 ja 14 §; Kieltolaki 1/6 1922,
24 §; Tullisääntö 30/12 1887, 148-149 §§).
Koti ja Yhteiskunta, Aleksandra
Gripenbergin toimittama naisasialehti;
ilmestyi 1889-1911.
Kotikasvatusyhdistys, per. 1907
Helsingissä, toimii kristillisen
maailmankatsomuksen pohjalla kotikasvatuksen
hyväksi ylläpitämällä esitelmätoimintaa
ja julkaisemalla kirjallisuutta sekä
"Koti"-lehteä. Tukee kotiopintotyötä.
Kotikielen Seura, Aug. Ahlqvistin
ehdotuksesta 1876 per. ylioppilasyhdistys,
jonka tarkoitus on kerätä ja
selvitellä kaikkea, mikä voi edistää
suomenkielen tuntemista ja sen kirjallista
käyttöä ja pitää vireillä suomenkielen
tutkimisen halua yliopiston nuorison
keskuudessa. Julk. aikakauslehteä "Virittäjä".
Kotilainen, Otto (s. 1868), säveltäjä,
toiminut musiikkiteorian opettajana,
arvostelijana ja kuoronjohtajana.
Säveltänyt orkesteriteoksia, kantaatteja,
näyttämömusiikkia, yksin- ja kuorolauluja.
Kotiliesi, Suomen kotitalousväen
lehti; ilmestynyt v:sta 1923.
Kotiljongi (ransk.), alk. ransk.
seuratanssi; tanssi, johon pyydetään siten,
että annetaan ennakolta osanottajille
jaettu k.-merkki, esim. kukka tai ruusuke.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
