Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 707-708 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kotilot-Kotiseutututkimus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kotilot (Gastropoda l. Cephalophora),
nilviäisluokka. Ruumiissa erotetaan pää
(jossa suu, silmät ja tuntosarvet),
sisälmyspussi, jalka, vaippa ja tämän erittämä
pariton, usein kierteinen kuori.
Useimmilla vedessä elävillä k:lla on kidukset
(kidus-k.), mutta maalla elävillä ja
eräillä vesieläjillä on vaippaontelo
muuttunut verisuonista rikkaaksi
keuhkopussiksi (keuhko-k.). K. jaetaan
seuraaviin lahkoihin: takakiduksiset
(Opisthobranchiata), evä- l.
siipijalkaiset (Pteropoda),
etukiduksiset (Prosobranchiata),
kölijalkaiset (Heteropoda) ja
keuhko-k. (Pulmonata).

Kotimaa, yhteiskunnallis-kristillinen
sanomalehti, Helsingissä, per. 1906.

Kotimaantullit l. sisätullit,
kulutusveroihin luettavia maksuja, joita
kannetaan valtion alueen sisäpuolella jonkin
määrätyn rajan yli kuljetetuista
tavaroista. Ruotsi-Suomessa oli tällainen
maksu n. s. maatulli l. pikkutulli.

Kotimaisen Työn Liitto per. 1912
edistämään kotimaisen työn aatetta.

Kotiniemi, Vilppulassa, valtion
kasvatuslaitos alaikäisiä miespuolisia
lainrikkojia varten; aloitti toimintansa 1905.

Kotiniemen kasvatuslaitos.

Kotiopintoliike on osa vapaata
kansanvalistustoimintaa ilman koulujen
apua. Tärkeimmät opiskelumuodot ovat
opintokerhot ja kirjeopistot. Opintokerho on
järjestetty, tav. sääntöjen mukaan toimiva,
opiskelijain yhtymä. Kerhojen kokoukset ovat
valistustilaisuuksia, joissa luetaan,
opiskellaan ja keskustellaan, sekä sen
ohella pidetään puheita ja esitelmiä,
lausutaan, lauletaan ja soitetaan
y. m. V. 1925 oli n. 1,700 kerhoa.
Kerhotoimintaa johtavat monet
valistusjärjestöt sekä näiden muodostama
Valistusjärjestöjen Opintotoimikunta
(per. 1922, kerhoja 1,194, äänenkannattaja
„Opintotoveri", per. 1924), sos.-dem.
taholla Työväen Sivistysliitto (kerhoja
365) ja ruotsinkielisten keskuudessa Svenska
Folkskolans Vänner (kerhoja 130). Sitäpaitsi
on maassamme askartelu- ja työkerhoja.
V:sta 1921 alkaen Eduskunta on myöntänyt
avustusta (nyk. 150,000 mk.), myös
Kansanvalistusseura, vrt. myös
Kirjeopetus. — K. on saanut
alkunsa Yhdysvalloissa. Suomessa voidaan
katsoa k:n alkaneen 1903, jolloin
Raittiuden Ystävät järjestivät
kotiopintokursseja raittiusasiassa.

Kotipaikka, asunto ja koti (ks. t.).

Kotipaikkaoikeus, lakit., on henkilön
kuuluvaisuus köyhäinhoitoon nähden
määrättyyn kuntaan, niin että tämä on
velvollinen viime kädessä vastaamaan
tuon henkilön hoidosta ja
tarpeenmukaisesta elatuksesta. K. on joko
itsenäinen, kun sen perusteena on
asianomaisen henkilön oma suhde kuntaan, tai
epäitsenäinen, kun se on
riippuvainen toisen henkilön k:sta. Itsenäinen
k. on miehellä ja naimattomalla naisella,
jotka ovat täyttäneet 16 v., sekä leskellä
ja avioeron saaneella vaimolla,
epäitsenäinen taas aviovaimolla ja 16 v.
nuoremmalla lapsella. Ainoastaan Suomen
kansalaisilla on k. Suomessa. 1/6 1922
annetun köyhäinhoitolain mukaan itsenäinen
k. on henkilöllä siinä kunnassa, jossa
hän viimeksi yhden vuoden aikana on
ollut hengillekirjoitettuna, hänen, hänen
vaimonsa tahi alaikäisten lastensa sinä
vuonna saamatta köyhäinhoitoa. Henkilö,
jolla on itsenäinen k., säilyttää loppuiäkseen
sen k:n, joka hänellä oli täyttäessään 55 v.
(n. s. pysyväinen k.). Aviovaimolla
on sama k. kuin hänen miehellään ja 16 v.
nuoremmalla aviolapsella sama kuin hänen
isällään tai, jos isä on kuollut, sama kuin
äidillään. Avioliiton ulkopuolella
syntyneellä lapsella on sama
k. kuin hänen äidillään. Eräissä
tapauksissa voi k. tulla vielä määrättäväksi
yleisestä vaivaishoidosta 17/3 1879
annetussa asetuksessa olevain säännösten
perusteella.

Kotirauha, lakit., se erityinen lain
turva, jota ihminen nauttii asuntoonsa
ja kotiinsa nähden. — Kotirauhan rikkominen,
rikos, jonka tekee se, joka ilman laillista
syytä, vastoin toisen tahtoa, tunkeutuu
hänen asuntoonsa, olkoonpa huoneeseen,
taloon, kartanoon tahi alukseen, joko hänen
omaansa taikka luvalla tai vuokralla asumaansa,
taikka ilman syytä jättää noudattamatta
käskyn lähteä sieltä pois, taikka ilman
otollista aihetta hiipii sisään tahi
kätkeytyy sinne (Rikoslaki 24:1).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>