Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 727-728 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kreeviinit-Kreikka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

lähtien) ovat mahtavien Knosoksen
ja Faistoksen palatsien rauniot ja
loisteliaat, maljakot. Muinaisjäännökset
osoittavat sekä suurta varallisuutta että
elämän hienostumista. Loistoaika on ollut
1700-1400 e. Kr., jonka jälkeen palatsit
tuhottiin, vauraus hävisi ja korkea
sivistystaso sen mukana.

Kreeviinit, vatjalaisia, joiden jätteitä
1800-luvun alkupuolella eli Kuurinmaalla läh.
Bauskea. Tuotu sinne sotavankeina 1444-47.

Krefeld l. Crefeld [krē-], kaup.
Preussissa, Reininmaakunnassa, n. 7 km Reinistä
länteen, kanavalla siihen yhdistetty. Saksan
silkki- ja samettiteollisuuden keskus, myös
puuvillatehtaita. 130,000 as.

Kreikan kieli ja kirjallisuus. 1.
Kreikan kieli kuuluu indoeuroopp. kieliin.
Muinaiskreikan murteita: itäkreik. l.
joonialais-attikalainen ryhmä, keskikreik.
murteet ja länsikreik. ryhmä, jota
doorilaiset puhuivat. Attikan kielestä tuli
300-luvulla e. Kr. yhteiskieli (koinē’).
— Kreik. kirjaimisto on seuraava:

Alfa	Α, α = a
Beeta	Β, β = b
Gamma	Γ, γ = g
Delta	Δ, δ = d
Epsilon	Ε, ε = e
Dzeeta	Ζ, ζ = dz
Eeta	Η, η = ē
Teeta	Θ, δ = t (th)
Ioota	Ι, ι = i
Kappa	Κ, κ = k
Lambda	Λ, λ = l
Myy	Μ, μ = m
Nyy	Ν, ν = n
Ksii	Ξ, ξ = ks
Omikron	Ο, ο = o
Pii	Π, π = p
Roo	Ρ, ρ = r
Sigma	Σ, σ, ς = s
Tau	Τ, τ = t
Ypsilon	Υ, υ = y
Fii	Φ, φ = f (ph)
Kii	Χ, χ = k (kh)
Psii	Ψ, ψ = ps
Oomega	Ω, ω = ō

— 2, Kirjallisuus. I. Alkuajat ja
klassillinen kirjallisuuskausi
(n, v:een 300 e. Kr.). Aikaisimmassa
kirjallisuudessa on eepillinen runous
hallitsevana (Homeros, Hesiodos).
Lyriikka alkaa elegialla (Tyrtaios,
Teognis) ja jambirunoudella (Arkilokos,
Simonides) ja jakautuu monodiseen (yhden
laulettavaan) tunnelmalauluun ja useiden
yksiäänisesti laulettavaan (ja tanssittavaan)
koorilyriikkaan. Edellisen mainehikkaimmat
edustajat ovat Alkaios, Sapfo ja
Anakreon, jälkimmäisen Alkman,
Simonides ja Pindaros.
Draamakirjallisuus alkaa 500-luvulla. Tragedian
suuret nimet ovat Aiskylos, Sofokles
ja Euripides, komedian Aristofanes.
Proosakirjallisuuden merkittävimmät
edustajat ovat eläinsatujen kirjoittaja
Aisopos, filosofit Anaksimandros,
Herakleitos, Platon ja Aristoteles,
historiankirjoittajat Herodotos, Tukydides
ja Ksenofon, lääketieteilijä Hippokrates
sekä puhujat Isokrates, Demostenes ja
Aiskines. — II. Hellenistinen eli
aleksandrialainen kirjailisuuskausi (n. 300-30
e. Kr.). Tällöin on Aleksandria Ateenan
sijasta tärkeimpänä sivistyskeskuksena.
Kirjallisuus on etupäässä suuruuden ajan
jälkisatoa. Huomattavimmat kirjailijat
ovat runoilijat Apollonios Rodios,
Teokritos ja Kallimakos, historioitsija
Polybios, polyhistori Eratostenes,
geometrian perustaja Euklides ja
tieteellisen mekaniikan perustaja Arkimedes
sekä eräät filosofit ja filologit.
— III. Rooman vallan aikakauden kreik.
kirjallisuus (30 e. Kr. — 529 j. Kr.).
Kaunokirjallisuuden merkitys on vähäinen
(Lukianos, Heliodoros).
Historiankirjoittajista ovat huomattavimmat
Plutarkos, Arrianos, Josefus, Cassius Dio,
filosofeista Marcus Aurelius ja Plotinos,
tähtitieteilijöistä Ptolemaios ja lääkäreistä
Galenos. Seuraavista ajanjaksoista ks.
Bysanttilainen kirjallisuus, Uuskreikan kieli
ja kirjallisuus.

Kreikka (kreik. Hellas), tasavalta
Etelä-Euroopassa; siihen kuuluu Balkanin
niemimaan eteläosa, Aigeianmeren saaret (paitsi
Imbros, Tenedos ja Dodekanessaaret), Kreetta ja
Joonian saaret. 127,337 km², yli 5 milj.
as, (1920). Rannikko kallioista ja meren rikkiuurtamaa.
Lännestä pistävä Korintin- ja idästä pistävä
Aiginan-lahti erottavat Peloponnesoksen
niemimaan melkein kokonaan muusta
mantereesta; niiden välisenä siltana on
kapea Korintin kannas. Sisämaa on
vuorista, suurin vuorijono Pindos,
korkeimmat vuorenhuiput Olympos (2,985 m)
ja Parnassos (2,459 m). Joet ovat
vähäiset; Maritzan, Struman ja Vardarin
alajuoksut ovat K:n alueella, Vistritza,
Peneios, Arta, Akeloos, Eurotas ovat
kokonaan K:n jokia.— Ilmasto Välimeren
ilmastoa; pahimpana haittana on kesien
kuivuus; vuoden keskilämpö on Ateenassa
+23,₆° C. — Väestö. Pääväestönä ovat
indoeurooppalaiset kreikkalaiset. He
polveutuvat muinaisista helleeneistä, joiden
jälkeläisiin on sekoittunut slaavilaista

Vaakuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>