- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
859-860

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kylvövirvilä-Kymijoki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


4,8-6,0 ha, Kyhmäkylvöä varten sijoitetaan
vantaaseen erikoinen laite. Haja-k:ssa
on syöttölaatikot mutta ei vantaita,
joitten asemesta on n. s. hajoituslauta.

illustration placeholder

Rivikylvökone.


Sentrifugaali-k:ssa on kylväjän
kaulaan sovitettava säkki ja tämän
alaosassa siipipyörä, joka lennättää
siemenet peltoon. Heinänsiemenen k:ssa
on tavallisesti n. 3,5 m pitkäsyöttölaatikko
sovitettuna yhdelle pyörälle. Työmäärä 9-10
ha päivässä. Myös käytetään perunan-k:ta.
Metsän-k:sta ovat meillä tavallisimmat n. s.
kylvökannut.

illustration placeholder

Juurikasvisiemenen

kylvökone (Planet Junior).



Kylvövirvilä ks. Virvilä.

Kylä, ryhmä maata omistavia tai
maata viljeleviä tai muuta elinkeinoa
harjoittavia taloja, joilla on yhteiset
kylänrajat; ahtaammassa merkityksessä
ryhmäasutus maaseudulla. vrt. Paliskunta.

Kyläjärjestys, kylän tilallisten
laatima asetus, joka sisälsi tarkempia
määräyksiä aitojen ja veräjäin ylläpidosta,
ojien ja vesivakojen kaivamisesta,
peltojen lannoittamisesta, karjan laskemisesta
laitumelle y. m. s. K:ia vahvistettiin ensin
kihlakunnan käräjillä, sittemmin
pitäjänkokouksissa, jolloin ne alistettiin
maaherran vahvistettaviksi. K:n mukaan oli
kussakin kylässä kylänvanhin ja
suuremmissa kylissä lisäksi kaksi
lautamiestä, jotka hänen kanssaan
muodostivat kylänoikeuden. Suomessa
on viime aikoihin asti joillakin
paikkakunnilla noudatettu k:ta.

Kylänlahti, rautatieasema
Joensuun-Nurmeksen rataosalla Pielisjärven
kunnassa, 41 km Nurmeksesta kaakkoon.

Kylänluvut, lukukinkerit.

Kylänniemi, Sisä-Salpausselän
muodostama, Saimaaseen idästä pistävä
n. 13 km pitkä niemi, jonka kapean tyven
Kutveleen kaivanto katkaisee.

Kylänoikeus ks. Kyläjärjestys.

Kylänvanhin ks. Kyläjärjestys.

Kylätie ks. Paikallistie.

Kylätuomari, kyläkunnan vanhin,
oltermanni, joka kylänoikeudessa yhdessä
kylänmiesten kanssa tuomitsi rikoksista
kyläjärjestystä vastaan (Kunink. kirje
20/2 1742).

Kyma (kreik.), kreik. rakennustaiteesta
peräisin oleva veistetty tai maalattu koristeaihe,
tyylitelty lehtifriisi. Suosituin on joonialainen
k., jota tav. sanotaan munasauvaksi tai -vyöksi,

Kymenlaakso, sivistysmaantieteellinen
alue Kymijoen ympäristöillä, ulottuu
Loviisasta Virolahdelle, merestä Iittiin.

Kymi. 1. Suomenk. kunta Viipurin
läänissä itäisellä Uudellamaalla, Kymijoen
suulla; 239,9 km2, 16,036 as. (1925).
Karhula o.-y: n tehtaat, Hallan saha ja
selluloosatehdas, Korkeakosken sähkö-,
massa- ja pahvitehdas, sahoja,
tiilitehtaita. 5-luokkainen yhteiskoulu
Karhulassa. Kyminkartano (ks. t.). — 2.
Rautatieasema Kotkan-Kouvolan rataosalla K:n
kunnassa, 10 km, Kotkasta. Yksityinen
haararata Karhulaan.

Kymijoen vesistö. Keskusjärvi
Päijänne. Siihen laskevat pohjoisesta
Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin
reitit sekä Jyväsjärvi, lännestä m. m.
Muurasjärvi, Isojärven reitti ja
Lummeneen-Vesijaon reitti, idästä Sysmän
reitti ja etelästä Vesijärvi Vääksynjoen
kautta. Päijänteen kaakkoisnurkasta
alkaa Kymijoki (ks. t.); tähän
laskevista lisävesistä on suurin Mäntyharjun
reitti, joka pohjoisesta päin laskee
Pyhäjärveen; Valkealan reitti, joka alkaa
useista Vuoksen vesistön rajalla olevista
pienistä järvistä, laskee Pyhäjärven
eteläpuolella Kymijokeen.

Kymijoki, Päijänteen lasku joki. K:n
niskassa Päijänteen kaakkoisrannalla
on Kalkkisten koski, joen yläjuoksun
46 km:n matkalla muodostavat etupäässä
järvet (Ruotsalainen, Korinivesi), sitten
seuraa 23 km pitkä koskinen osa
(Mankalan kosket), jonka jälkeen K. virtaa
Kirkkojärveen ja siitä Pelinginselän
kautta Pyhäjärveen. Tästä K. juoksee
etelälounasta kohden Kymin pitäjän
Pernon kylään saakka, missä se jakautuu
kahteen päähaaraan. Pyhäjärven-Pernon
väli on 74 km pitkä ja putous sillä
välillä on 47 m. Suurimmat kosket ovat
Voikankoski ja Kuusankoski, joiden
partaalla Kymi-yhtiön suuret paperitehtaat,
luonnontilassa oleva Keltinkoski,
Myllykoski ja Anjalankoski, jonka
itärannalla Inkeroisten tehdas. Päähaaroista
itäinen jakautuu kolmeen haaraan, jotka
laskevat mereen Kotkan kohdalla,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:09 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0482.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free