Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lappalaisten mytologia-Lappi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
lienevät asuneet kenties Uuttamaata, Saimaata,
Laatokkaa ja jokseenkin Äänisjärveä myöten,
jolta alueelta suomalaiset ovat heidät
vähitellen, tunkeneet napapiiriin saakka.
Skandinaaviasta käsin suuntautuneen
asutuksen edetessä Jäämeren rannikolle
joutuivat lappalaiset verotettaviksi ja
vähitellen heidän asuma-alueensa Norjan
valtiollisen vaikutuksen alaiseksi.
Idempänä asuvia l:ia verottivat pirkkalaiset
(ks. t.), jotka puolestaan levittivät
Ruotsin valtion vaikutusvaltaa. Samoin
karjalaiset verotusretkillään valmistivat
maaperää venäläisten vaatimuksille vars.
Jäämeren rannalla. Näin l. joutuivat kolmen
ja eteläisemmätkin kahden valtakunnan
verotettaviksi. Monimutkainen riitakysymys
rajoista järjestettiin Ruotsin ja Norjan
kesken rajankäynnillä 1751 sekä Norjan ja
Venäjän välillä 1826. Lappalaiset
menettivät ikivanhat oikeutensa käyttää
porojaan vanhoilla, sitten muille
valtakunnille joutuneilla laidunmailla, kun eri
valtiot sulkivat rajansa, Venäjä (ja
Suomi) 1852 Norjan ja 1889 Ruotsin
l:lta. — L:a käännyttäminen kristinuskoon
alkoi jo keskiajalla, sai vauhtia
1500- ja 1600-luvulla ja järjestettiin
lopullisesti 1700-luvulla. Venäjän l. ovat
kreik.-katolisia, muut luterilaisia.
Lappalaisten mytologia. Lappalaisten
uskonnon alkuperäinen aste on vainajain-
ja siihen läheisesti liittynyt karhunpalvelus.
Esi-isiään, joiden haudantakaisen elämän lappalaiset
kuvittelivat maallisen elämän kaltaiseksi, he
ovat palvoneet suojelushenkinään.
Pyhäköissään lappalaisilla oli omituisen
näköisia veden kalvamia kiviä tai puupatsaita.
joita he nimittivät seidoiksi (sieidde).
Vainajien ohella esiintyy lappalaisten
elinkeinojen suojelushenkinä vielä joukko
erikoishaltijoita (metsänhaltijoita,
vedenhaltijoita). Lisäksi on lappalaisilla myös
mahtavia luonnonhaltijoita (niink.
aurinko ja ukkonen). Jumalien ja ihmisten
välittäjänä oli lappalaisilla erityinen
henkilö, noita, joka tainnostilassa
l. loveen lankeamalla etsi tietoja
etäisistä, -seuduista, jopa saattoi asettua
yhteyteen vainajien henkien kanssa.
Loitsiessaan noita käytti rummuntapaista
esinettä (gobdas). Myöh. rumpua käytettiin
myös arpomiseen. Sentähden kirjaeltiin
sen kalvolle jumalat, haltijat,
taivaankappaleet, eläimet y. m. Uhrit toimitti
perheenisä tai noita. [Holmberg (1915).]
Lappee, Lapvesi, kunta Viipurin
läänissä, Lounais-Karjalassa, Lappeenrannan
ympärillä; 576,8 km2, 18,947 as.
(1925). Kaukaan yhtiön tehtaat (ks.
Kaukas), sahoja, Ihalaisten
kalkkitehdais. Luonnonkaunis Lauritsala,
josta Saimaan kanava alkaa.
Lappeenranta (ruots. Villmanstrand),
kaup. Viipurin läänissä, Etelä-Savossa,
Saimaan etelärannalla, Salpausselän
rinteellä. Ratsuväen kasarmi; kylpylaitos;
8-luokkalnen yhteiskoulu. Valtion
rikkihappotehdas, sahoja, höyrymylly.
Kaupungin läheisyydessä us. suuria
teollisuuslaitoksia, 3,510 as. (1925).
— Oltuaan vanha markkinapaikka L. tuli
Pietari Brahen toimesta kaupungiksi 1649.
V. 1741 oli siellä taistelu, jolloin
kaupunki poltettiin. Venäjän alaisuudessa
1743-1811. Leiripaikka v:sta 1824.
 |
Lappeenranta. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
