- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
1007-1008

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lause-Lauth

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Lause, ajatuksen kielellinen ilmaus.
Täydellisessä l:ssa lausutaan finiittiverbin
avulla toiminta, tila tai ominaisuus
jostakin esineestä. Yksi tai useammat
l:t, jotka läheisesti kuuluvat yhteen,
muodostavat virkkeen. Virke saattaa
sisältää yhden ainoan eli yksinäisen l:n
tai useampia liitä l. l.-yhdistyksen.
Yksinäiset l:t, jotka muodostavat
l.-yhdistyksen, ovat toistensa suhteen joko
rinnastettuja tai saattaa toinen olla
toisen alle alistettu. Rinnastetuiksi
sanotaan liitä, jotka ovat toistensa
suhteen itsenäisiä ja yhdenarvoisia. Ne
yhdistetään rinnastuskonjunktsionilla tai
seuraavat toisiaan ilman konjunktsionia.
Jos l:t, joista l.-yhdistys on muodostettu,
ovat semmoisessa suhteessa toisiinsa, että
toinen määrää toista, niin sitä l:ta, jota
toinen määrää, sanotaan alistavaksi
l:ksi, ja määräävää l:ta alistetuksi.
Ajatukseltaan itsenäistä alistavaa l:ta
sanotaan pää-l:ksi; l:ta, joka määrää
toista, sivu-l:ksi. Alistetut l:t ovat
sivu-l:ita, alistavana l:na saattaa olla
pää-l. tai sivu-l. Sivu-l:t ovat
relatiivi-l:ita, joita aloittaa
relatiivipronomini tai relatiivinen partikkeli,
konjunktsioni-l:ita, jotka alkavat
alistuskonjunktsionilla, tai alistettuja
kysymys-l:ita,
joita aloittavat kysyväiset
pronominit tai partikkelit.

Lauseenjäsen l. lauseenosa.
Lauseessa on kaksi pääjäsentä, subjekti eli
alus ja predikaatti eli maine ja tarvittaessa
predikaatintäyte sekä n. s. määräyksiä, joita
ovat objekti eli kohde, adverbiaali eli
seikkamääräys ja attribuutti eli lisä (määräys).
Lauseen erittelyä osiinsa eli jäseniinsä sanotaan
lauseenjäsennykseksi.

Lauseke. 1. Mus. L. eli periodi,
kahden tahi useamman säkeen muodostama
rytmillinen ja melodinen kokonaisuus.
Tavallisin l.-muoto on 4-säkeinen,
kahteen säepariin jakautuva. Enin osa suom.
kansanlaulujen sävelmistä on tätä
muotoa. Liitten merkitys sävellyksen
kokonaisuuteen nähden johtuu ensi sijassa
niiden lopukkeista eli kadensseista (ks. t.),
ja l:n muunteluun riittää usein pelkkä
lopukkeen vaihtuminen (esim. ensi
kerralla dominantti-, toisella toonikalopuke).
Laajemmissa sävellysmuodoisisa esiintyy
mitä monenlaisimpia liitä, säkeitten lukumäärään,
laatuun ja järjestelyyn nähden (parilliset,
jonomaiset ja kahdenpuoleiset lit).
— 2. Matem. L. eli ekspressioni,
matem, laskutoimituksen tulos algebralliseen
muotoon merkittynä.

Lauseoppi l. syntaksi, kieliopin
osa, joka käsittelee lauseen rakennusta
ja osia sekä sanojen käyttöä lauseessa.
[Setälä (1922).]

Lausitz, 2 maakuntaa, Ylä- ja
Ala-L., Itä-Saksassa; jälk. kuuluu Preussiin,
edellisestä puolet Preussiin, puolet Saksiin.
Asukkaista n. 120,000 slaav. vendejä.

Lausunto, mielipiteen ilmaisu, jolla ei
ole velvoittavan tahdonilmaisun luonnetta,
vaan on aiottu ainoastaan antamaan selvitystä
ja johtoa sille, jolle ratkaisuvalta asiassa
kuuluu. L:ksi sanotaan myös arvostelua, jonka
viranomaiset tai yksityiset henkilöt pyydettäessä
antavat jonkin lakiehdotuksen tahi mietinnön
johdosta.

Lausuntovapaus, kansalaisille
kuuluva oikeus ajatusten lausumiseen
puheessa ja kirjoituksessa tai kuvallisessa
esityksessä, sananvapaus. L:teen
laajemmassa merkityksessä luetaan
lisäksi painovapaus (ks. t.). Nämä
kansalaisoikeudet turvattiin 20/8 1906
annetulla, perustuslainvolmaisella lailla
lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta.
Sittemmin otettiin vastaava säännös 17/7 1919:n
H. M:oon (10 §).

Lausutus eli musikaalinen
deklamatsioni,
on tärkeä puoli
vokaalimusiikin sävellystekniikkaa. L:n
tarkoituksena on sävelten rytmin ja
melodiikan muodostaminen niin lähelle
sävellettävien sanojen luonnollista ja
loogillista lausumista, kuin sävellyksen
taiteellinen laatu vaatii tai sallii.

Lauta ks. Puutavaralajit.

Lautakunta. Kihlakunnantuomaria
avustaa oikeudenistunnoissa 7-12-jäseninen
lautakunta, joka väh. 5 l:n jäsenen
l. lautamiehen läsnäollessa on
tuomionvoipa. Lautamiehet valitsee
kihlakunnanoikeus kolmesta kunnanvaltuuston
ehdolle asettamasta henkilöstä. L:lla
on kollektiivinen (yhteinen) ääni, siten
että jos l. on toista mieltä kuin
kihlakunnantuomari ja on yksimielinen, on
sen mielipidettä noudatettava, muuten
ratkaisee asian kihlakunnantuomarin
ääni (Oikeudenkäymiskaari 1:1; Asetus
kihlakunnan lautamiehistä 25/1. 1886). —
L:ksa sanotaan myös kunnallisia y. m.
elimiä, joissa on useampia jäseniä.

Lautapeli, kahden pelattava vanha
peli, jossa nappuloita siirretään
„laudalla" nopanheiton mukaan.

Lautasäes ks. Äes.


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:32 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0562.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free