Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1009-1010 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lauthin värit-Lauttauspäällikkö

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lauth [lō], Charles
(1836-1913), ransk. kemisti, keksinyt erältä
tioniiniväriaineita, joita nimitetään hänen
nimellään L:n väreiksi. — Lauthin värit,
rikinpitoisia fenyleenidiamidista valmistettuja
väriaineita (Lauthin violetti l. tioniini).

Lautrec ks. Toulouse-Lautrec.

Lautta. Tukki-l:t. Kehä-l.: tukkeja
kuljetetaan irrallaan niitä ympäröiviin
puomin sisällä, risti-l. l. litko on
jonkinlainen kehä-l:n ja sidotun l:n välimuoto;
nippu-l:t: puut on sidottu pienempiin
nippuihin, suomus-, tynnyri- ja sikaari-l:t:
tukit muodostavat yhden t. muutamia suuria sidottuja
kimppuja. — Liikenne-l:t, joita käytetään
välittämään liikennettä kapeiden vesien yli,
ovat puunrungoista kyhättyjä tynnyrien tai
laatikkomaisen aluksen kannattamia rakenteita.
Suuret l:t ovat varsinaisia aluksia, joiden
kannella kuljetettavat tavarat tai matkustajat
ovat. Höyry-l:ssa on höyrykone, moottori-l:ssa
polttomoottori käyttökoneena, Harvoin käytetään
potkuria, tav. päistään rantoihin kiinnitettyä
ketjua, joka kulkee voimakoneen käyttämän,
pyörän yli, jolloin kone siis vetää l:n pitkin
ketjua. Juna-l:lla kuljetetaan kokonaisia junia
yli vesien.

Jokilautta.

Lauttakylä ks. Huittinen.

Lauttarahat, ne maksut, joita
kannetaan lossin tai lautan käyttämisestä.
L:oja kannetaan taksan mukaan, jonka
yleisiin maanteihin nähden maaherra
määrää. Paikallisteillä olevien lossien ja
lauttain käyttämisestä maaherra
tienosakasten ehdotuksesta määrää maksun
tierahastoon kannettavaksi ja vahvistaa
sitä varten taksan noudatettavaksi (Laki
teiden tekemisestä ja kunnossa pidosta
maalla 11/10 1918, 42 ja 57 §§).

Lauttasaari (ruots. Drumsö), n. 3,5 km
pitkä, Huopalahden kuntaan kuuluva saari Helsingin
läntisessä saaristossa. Huvila-asutusta; merikylpylä.
Höyrylauttayhteys Helsingin Ruoholahteen.

Lauttaus. Jokaisessa luonnollisessa,
avoväyläisessä vesistössä saa vesioikeuslain
(23/6 1902) mukaan lautata metsäntuotteita.
L. on määrättävä yhteiseksi kaikille
lauttaajille (vrt. Lauttaus-yhdistys),
ellei vesistön laatu tai muut asianhaarat
toisin vaadi. — L. jaetaan väylän suuruuden
mukaan purouittoon, jokiuittoon ja järvi-l:een.
— Purouitossa, jossa vesi useimmin
on vuolasta ja jossa uittaminen on mahdollista
vain kevättulvan aikana, virtaava vesi
toimittaa puiden kuljetuksen. Veden
säästämiseksi rakennetaan patoja, joko
väliaikaisia pukkien tai pysyviä
(laskuluukulla varustettuja) puu- tahi
kiviarkkujen varaan. Jos pato on kosken
niskassa, yhdistetään siihen usein
tukki- l. uittoruuhi. Kivisen ja
mutkikkaan uoman syventämiseksi rakennetaan
rantamille hirsistä, risuista tai kivistä
ohjepatoja l. suistoja, näiden
puutteessa kosseja (ks. t.),
tekemällä suistoseinämiä y. m. ja
asettamalla jokivarteen yksinäisiä
tukkeja, otvia, jotka latvapuoleltaan
ovat maalle vedettyjä tai muulla tavalla
kiinnitettyjä. Puita ohjataan rannoilta keksillä,
jolla niitä suvantopaikoissa myös
työnnetään eteenpäin. — Jokiuitossa
uittolaitteet ovat suurempia ja vankempia.
Alavilla rannoilla käytetään ohjepuomeja.
Suvantopaikoissa puita kuljetetaan sulkemalla
ne tilapäisesti kierrettyyn puomiin; kuljetus
tapahtuu kelaveneisiin kiinnitetyillä
keloilla. Erityisen vaikea on ohjepuomin
asettaminen koski- ja koviin virtapaikkoihin
sekä koskien kiviin tarttuneiden suurien
tukkikasojen, ruuhkien, purkaminen.
Johtopuomeille laitetaan usein diktaaleja
(ks. t.), rantakallioihin rautarenkaita j. n. e.
— Järvilauttauksessa kuljetetaan puut joko
irrallaan kehälauttaan suljettuina
tai sidotuissa nipuissa, käyttämällä
vorokkia tahi varppi- tai
hinaajalaivaa. — Uiton ollessa
yhteisen ja eri omistajien puiden sekaisin,
tarvitaan erottelulaitteita,
joissa uitetut tukit erotellaan merkkiensä
mukaan omistajilleen. — L:ssa uppoaa
vuosittain suuri määrä puita, sitä
enemmän mitä nuorempia ja tuoreempia ovat.
Koivua ei voi kuivattamatta uittaa
pitempiä matkoja. Uitettu puu kutistuu,
laajenee ja halkeilee vähemmän ja on
helpompaa sahata. ks. kuvaliitettä
Metsätalous. [Oksala (1926).]

Lauttauspäällikkö, henkilö, joka
ennen lauttaukseen ryhtymistä on
asetettava lauttausta johtamaan
(Vesioikeuslaki 23/7 1902, II luku, 12-13 §).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>