- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
97-98

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Meteli-Meteorologinen Keskuslaitos

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Meteli. 1. Lakit. Rikos, joka tapahtuu,
kun väkijoukko osoittaa aikovansa tehdä
väkivaltaa viranomaista vastaan tai
muuten, häiritä yleistä turvallisuutta ja
järjestystä sekä jättää noudattamatta
sille laissa määrätyssä järjestyksessä
annetun hajaantumiskäskyn (K. L. 16:3-4).
— 2. Muinaist. Merkitykseltään
selittämätön taruperäinen nimi. Sitä
tavataan paikoilla, joissa joko luontaisia
kiviraunioita tai tarkoitukseltaan ja iältään
epämääräisiä kiinteitä muinaisjäännöksiä;
Virolahden, Sysmän, Maaningan ja Lohtajan
kautta kulkevan viivan koillispuolella,
vars. Siikajoen ja Iijoen välisellä alueella.

Metelinkirkot, jättiläiskirkot (ks. t,).

Metellus, roomal. perhe. — 1.
Quintus Cæcilius M. Macedonicus
(k. 115 e. Kr.), kukisti 148 e. Kr.
Makedoniassa puhjenneen kapinan ja voitti
Akaian liiton joukot, — 2. Quintus
M. Numidicus
(k. 91 e. Kr.),
konsulina 109 voitti uudistamallaan roomal.
armeijalla Jugurtan. — 3. Quintus
Cæcilius M. Pius Scipio
(k. 46 e. Kr.),
Pompeiuksen appi ja hänen puolueensa johtajia
kansalaissodassa Cæsaria vastaan;
ylipäällikkönä Tapauksessa 46 e. Kr.

Meteori (kreik.), sääilmiö, ilmanilmiö.
Nyk. useimmiten sama kuin meteoriitti.

Meteoriitit, avaruudessa liikkuvia
kiviä, jotka jouduttuaan maan ilmakehään
hankauksesta kuumenevat, näkyen „tähdenlentoina",
ja jolleivät pala loppuun, putoavat maahan
ilmakivinä, aeroliitteinä. Koko vaihtelee yl.
hienosta pölystä (kosmillinen tomu) yli 50
tonnin kappaleihin. Nopeus avaruudessa maahan
nähden 20-70 km/sek., mutta vähenee hankauksen
johdosta. M:ja on avaruudessa yksinäisinä sekä
parvina, jotka ovat syntyneet pyrstötähden
pirstoutuessa ja jotka noudattavat edelleen
sen elliptistä rataa. Ne näkyvät siksi aina
samoihin aikoihin vuotta. Kokoomukseltaan
jaetaan m. sideriitteihin l. rauta-m:hin
(rautaa ja nikkeliä), sideroliittehin
(lisäksi silikaattikivennäisiä) ja
asideriitteihin (pääasiassa
silikaatteja). Muoto epäsäännöllinen, usein
pinnalta sulanut. Suomeen pudonneista
m:sta on Bjurbölen m. kuuluisin. Suurin
tunnettu m. sijaitsee Arizonassa Cañon Diablen
luoma n. 400 m:n syvyydessä. Pääosan läpimitta
n. 200 m, paino kenties 1-5 milj. ton.
Ympäristössä kokonainen vyöhyke (itä-länsi
suunnassa) m:ja. — Meteoripöly,
kosmillinen tomu (ks. t. ja Meteoriitit).

illustration placeholder

„Treysan meteoriitin"
maanpinnalle asti pudonnut
kappale.

Meteorirauta, meteoriittien sisältämä
nikkelinpitoinen rauta; tekn. valmistettu
nikkeliteräs.

Meteorismi (kreik.), puhkuisuus,
suolien pullistuminen sinne kokoontuneiden
kaasujen johdosta.

Meteoriteräs, nikkeliteräs,
ks. Nikkelilejeeraukset.

Meteorografi (kreik.), ilmatieteellinen
koje, joka piirtää yhtaikaa useamman
ilmatieteellisen mittauskojeen
(ilmapuntarin, lämpömittarin, psykrometrin,
hygrometrin, anemometrin, tuuliviirin,
sademittarin) osoitukset.

Meteorologia (kreik.), ilmatiede (ks. t.).

Meteorologinen Keskuslaitos.
Helsingissä aloitti 1844 toimintansa
meteorologismagneettinen observatorio, jossa
aluksi tehtiin suoranaisia havaintoja, mutta
jossa v:-sta 1897 alkaen on käytetty myös
itsemerkitseviä ilmat, kojeita. Observatorio
tuli 1880 Suomen Tiedeseuran valvontaan,
muodostuen M. K:ksi. V. 1919 tehtiin
siitä itsenäinen ilmat, keskusvirasto,
Valtion M. K. Keskuslaitos, joka sijaitsee
Kaisaniemen puiston etelälaidassa,
menetti merkityksensä kaupungin
sähkövirtojen tuottamien häiriöiden takia
magneettisena asemana jo viime vuosisadan
lopulla ja muodostui kaupungin takia
ilmastollisesti poikkeukselliseksi. Sen
vuoksi perustettiin 1910 normaaliasema,
Ilmala, Pasilan etukaupungin lähelle ja
sen yhteyteen rakennettiin maamme
ensim. ylempien ilmakerrosten tutkimusasema,
Aikaisin ryhtyi M. K. ylläpitämään
ilmastollisia havaintoasemia eri osissa
maata ja v:sta 1910 alkaen suorittamaan
magneettisia havaintoja maamme
magneettisia karttoja varten. Tärkeän osan
laitoksen toiminnasta muodostavat
säätiedoitus ja säänennustus, joita
levitetään radion ja sanomalehdistön avulla
käytännöllisen elämän, etupäässä
maanviljelyksen ja merenkulun hyödyksi.
M. K. julkaisee ilmastollisten vuosikirjojensa
lisäksi tieteellisiä tutkielmia ilmatieteen,
maamagnetismin ja geofysiikan alalta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0057.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free