Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Meteorologiset asemat-Metodologia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Meteorologiset asemat ovat paikkoja,
joissa suoritetaan säännöllisesti ja
määrätyn ohjelman mukaan erilaisia
säähavaintoja. Havaintoasemien aineiston
perusteella suoritetaan ilmasto- ja
säätutkimuksia, ja osa näistä asemista
lähettää päivittäin sääsähkösanomia
säänennustustoimintaa varten. M. a.
jaetaan eri luokkiin, havaintojen laadun
ja laajuuden mukaan. Observatoriossa
tehdään monenlaatuisia ilmastollisia ja
geofysikaalisia havaintoja. I luokan asemilla
mitataan useita sääelementtejä itsemerkitsevillä
kojeilla, II luokan asemilla tehdään
havaintoja säännöllisesti kolmasti päivässä
kello 7, 14 ja 21 paikallisajan mukaan ja osa
niistä lähettää sää sähkösanomia keskuslaitokselle,
III luokan asemilla havaitaan yksinkertaisemmilla
kojeilla lämpötila, tuuli, pilvisyys ja
sade. Sitä alemman luokan asemat suorittavat
yksinomaan sademittauksia sekä satunnaisia
huomioita sade-, lumi-, jäätymis-, routa-, ukkos-
ja hallailmiöistä. V. 1925 oli maassamme 2 I
luokan, 38 II luokan, 20 III luokan, 23
majakka-asemaa, 100 sadeasemaa sekä tuhansia
satunnaisten huomioiden tekijöitä. Suomessa
alettiin jo 1700-luvulla suorittaa yhtäjaksoisia
säähavaintoja, ja eräs niistä, Turun havaintosarja,
on melkein keskeytymättä jatkunut v:sta 1748
lähtien nykyaikaan saakka. Suomen Talousseura
järjesti 1800-luvun alussa havaintotyön lähes
40:lla asemalla. Ne kuitenkin lakkasivat pian,
ja sen jälkeen alkoi 1840-luvulla toimia uusia
asemia Suomen Tiedeseuran aloitteesta. Näistä on
sitten vähitellen kehittynyt Meteorologisen
Keskuslaitoksien nykyinen havaintoverkko.
Meteorologiset merkit, ilmatieteelliset
merkit (ks. t.). — Meteoroskooppi
(kreik.). 1. Useita ilmatieteellisiä kojeita
sisältävä laite. — 2. Koje tähdenlentojen
näkyväisten ratojen havaitsemiseksi.
Methuen [meþjuən], Paul Sanford
(s. 1845), engl. kenraali, lordi. Otti osaa
buurisotaan joutuen Tweeboschin taistelussa (1901)
vangiksi, ylipäällikkönä Etelä-Afrikasisa 1907-09.
Methuenin sopimus [-þjū’-], kauppasopimus,
jonka Englannin lähettiläs Methuen teki 1703 Lissabonissa
Portugalin kanssa ja joka myönsi Portugalin viineille
tullietuja Englannissa ja Englannin villatavaroille
pääsyn Portugalin markkinoille. M. saattoi Portugalin
kokonaan Englannista riippuvaksi; sopimus
uusittiin 1810 ja kumottiin 1836.
Metodi (kreik.), järjestelmällinen
menettelytapa l, menetelmä määrättyjen
tarkoitusten, saavuttamiseksi. Tieteessä
m. merkitsee ajatusten järjestämistä tai
kokemusten tekemistä jonkun periaatteen
mukaan. Erilaisista m:ista ks.
Deduseerata, Induktsioni.
— Metodiikka, menetelmäoppi.
Metodios ks. Kyrillos 3.
Metodismi, herätysliike Englannin.
kirkossa 1700-luvulla ja siitä muodostunut
protestanttinen kirkkokunta. Se sai alkunsa
pienestä Oxfordin ylioppilaiden piiristä,
jonka jäsenet tahtoivat viettää säännönmukaista
(„metodista") kristillistä elämää, ja 1738
alkaneesta herätysliikkeestä, jonka keskeisiä
henkilöitä olivat tuon piirin jäsenet John
Weisley ja George Whitefield (ks. n.). Heidän
tarkoituksenaan ei alkuisin ollut perustaa
erikoista kirkkokuntaa, mutta valtiokirkon
nurjamielisyys ja olot Amerikassa, jonne m.
myös oli levinnyt, veivät siihen. M:n
opinkäsitys on pääasiassa reformeeratun
kirkon mukainen. Kääntymyksen he
käsittävät ratkaisevaksi; senjälkeen tulee
vakavan pyhityselämän ja maailmankieltämyksen
alkaa, mikä saattaa johtaa kristilliseen
täydellisyyteen. Metodistiseurakunnissa
pidetään yllä ankaraa kuria; ylin johto on
vuosittain kokoontuvalla konferenssilla.
Rakkaudentoimintaa ja pakanalähetystä
harjoitetaan innokkaasti. Eniten on metodisteja
Amerikassa, n. 8 milj., ja Englannissa 1-2 milj.
— Suomeen m. tuli 1866, ensim. seurakunta
perustettiin Vaasaan 1881. Nyk. on Suomen
Piispallisella Metodistikirkolla 41 seurakuntaa
ja 20 saarnapaikkaa, yht. jäsenluku n. 3,000,
pappisseminaari Helsingissä, merimieskirkko Kotkassa.
Äänenkannattajat: Nya Budbäraren (per.
1886) ja Rauhan Sanomia (per. 1893).
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
