- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
315-316

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Naparauta-Napoleon

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Naparauta, myllynkiven akseli.

Napasika l. kauluspekkari
(Dicotyles tajacu), Etelä-Amerikan
metsäseuduissa asuva, lähes 1 m:n pituinen
sikoeläin. Samaan sukuun kuuluu niinikään
e t.-amer. biisami- l. myskisika
(D. labiatus), edellistä vähän suurempi.

Napaympäristötähdet,
sirkumpolaariset tähdet, ne tähdet, jotka
ovat niin lähellä taivaannapaa
(korkeintaan napakorkeuden etäisyydellä siitä),
että eivät koskaan laske kyseellisellä
paikkakunnalla. Meillä näitä ovat
Pohjantähti, Otava, Kassiopeia y. m.

Napier [neipiə], Sir Charles
(1786-1860), engl. amiraali. Itämeren
laivaston päällikkönä 1854 sulki Venäjän
rannikot, laski maihin ransk.
sotaväenosaston, joka valloitti Bomarsundin ja
Ahvenanmaan. Julk. „The history of the
baltic campaign of 1854".

illustration placeholder

Ch. Napier (amiraali)



Napier, Sir Charles John (1782-1853),
engl. kenraali. Kunnostautui Pyreneitten
niemimaalla sodassa Napoleonia vastaan;
1842-47 Itä-Intian komppanian sotaväen
ylipäällikkönä kukisti Sindin emiirit. —
Napier l. Neper, John
(1550-1617), skotl. matemaatikko,
logaritmien keksijä. N:n
logaritmijärjestelmä oli lähellä n. s.
luonnollisia logaritmeja, joita sen vuoksi
nyk. sanotaan N:n logaritmeiksi. Keksi myös
laskuviivoittimen.

Napó, Amazon-joen vasen lisäjoki,
lähteet Cotopaxin itärinteellä; 800 km.

Napoleon (ransk. Napoléon),
Ranskan keisareita ja prinssejä. — 1. N. I
(1769-1821), ranskalaisten keisari.
Syntyi Korsikassa Carlo ja Letizia Bonaparten
poikana. Opiskeli Briennen ja Pariisin
sotakouluissa. Liittyi 1793 jakobiineihin,

illustration placeholder

Napoleon I.

otti osaa vallankumousta vastaan
kapinoivan Toulonin valloitukseen ja tuli
sam. v. prikaatikenraaliksi. V. 1795
kukisti Pariisissa Konventtia vastaan
tehdyn kapinan. Nimitettiin 1796 Italian
sotaretken päälliköksi. Karkoitettuaan
itävaltalaiset Italiasta N. pakotti heidät
1797 Campo Formion rauhaan, johon päättyi ensim.
liittokuntain sota. V. 1798 N. teki retken
Egyptiin ja sieltä palattuaan n. s.
brumairekaappauksella 1799 pääsi
ensimmäiseksi konsuliksi. V. 1802 hänestä tuli
elinikäinen konsuli ja 1804 keisari.
Järjesti loistavan hovin, ylläpiti ankaraa
sensuuria, poliisivaltaa ja urkintaa. N:n
konsuli- ja keisariajan sisäpolitiikasta ja
sodista ks. Ranska, historia.
Menetettyään suuren armeijan Venäjällä 1812 ja
kärsittyään 1813 Leipzigin tappion N.
pakotettiin luopumaan kruunustaan; sai
Elban saaren hallittavakseen. Palasi 1815
Ranskaan ja pääsi uudelleen keisariksi
(„satapäiväinen keisarikunta"), mutta
Waterloon taistelun jälkeen oli hänen
toistamiseen luovuttava kruunusta. N.
vietiin vankina S:t Helenan saarelle, missä
kirjoitti muistelmansa ja kuoli; ruumis
tuotiin 1840 Pariisin Invalidikirkkoon.
— N. oli väsymättömän tarmokas ja
päättäväinen, arvostelukykyinen ja
mielikuvitusrikas, mutta häikäilemätön ja
suunnattoman vallanhimoinen;
sotapäällikkönä nerokas, tunnettu nopeista
iskuistaan vihollisen arimpaan kohtaan. Puolisot
ks. Josefiina ja Maria (Louise),
Ranskan ruhtinattaria, [Liisberg (1908);
Friedericia (1921); Adaridi, „Sotataidon
historia" III (1921); Kircheisen (saks.,
v:sta 1911).] — 2. N. II (1811-32),
Reichstadtin herttua, Napoleonin ja Marie
Louisen poika. Sai syntyessään
arvonimen Rooman kuningas; v:sta 1814
Itävallassa. [Tschudi (1916).] — 3. N. III
(1808-73), aikaisemmin Louis N.
Bonaparte,
ranskalaisten keisari, Hollannin

illustration placeholder

Napoleon III.

kuninkaan Ludvigin poika. Teki 1836
Strassburgissa ja 1840 Boulognessa
onnistumattoman vallankaappausyrityksen,
valittiin helmikuun vallankumouksen jälkeen
jouluk. 1848 Ranskan presidentiksi. Teki
vallankaappauksen 1851 ja julistutti itsensä
keisariksi 1852. N. edisti elinkeinoelämää
suosimalla vapaata kauppaa, ja kaunisti
Pariisia. Itämainen sota 1853-56 ja Sardinian
auttaminen Itävaltaa vastaan 1859 lisäsi N:n
kansansuosiota, mutta Meksikon sotaretki 1862-67
sitä vähensi, ja tappiot sodassa Preussia
vastaan aiheuttivat syysk. 1870 sekä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0178.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free