- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
849-850

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pohja-Pohjanmaan rata

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


y. m.) se tahko (kantataso), jolla sen
ajatellaan seisovan.

Pohja, Henkivakuutus o.-y. P.,
Helsingissä, per. 1922, vakuutuskanta
31/12 1926 326 milj. mk.

Pohjakoulu, koulu, jonka oppimäärä
edellytetään suoritetuksi siirryttäessä
toiseen kouluun. Pyrkimys saattaa
kansakoulu yleiseksi p:ksi on voimistumassa,
ja sitä tarkoittavia aloitteita on
Eduskunnassa pantu vireille.

Pohjakuva, pohjapiirros,
horisontaaliprojektsioni, esineen yhdensuuntais-
ja suorakulmainen projektsioni vaakatasolla.
Pohjaluku, kasvit., kukan yksityisten
kukkalehtikiehkuroiden lehtiluku, joka
yleensä on sama verhiössä, teriössä ja
hetiössä. Kaksisirkkaisten kukan
tavallisin p. on 5, yksisirkkaisten 3.

Pohjalöytö, meren tai järven pohjasta
löydetty tavara. Se jää, sitten kuin siitä
on laissa säädetyllä tavalla kuulutettu
eikä omistajaa ole ilmaantunut,
löytäjälle. Muinaisesine on tarjottava valtiolle
lunastettavaksi (Merilaki 9/6 1873,
168-169 §§; E. L:n voimaanpanoasetus
19/12 1889, 9 §; Asetus muinaisaikaisten
muistomerkkien rauhoittamisesta 2/4 1883).
vrt. Merihylky.

Pohjankangas, Pohjois-Satakunnassa
(Honkajoen, Karvian y. m. pitäjissä)
olevien harju- ja moreenimuodostumien
yhteisnimitys. P. on etelämpänä olevan
Hämeenkankaan jatkoa.

Pohjankartano, ratsutila Perniössä.

Pohjanlahden kauppapakko ks. Kauppapakko.

Pohjanlahden Verkatehdas o.-y.
(ruots. Pojoviks klädesfabriks a.-b.),
Tammisaaressa, per. 1907, osakepääoma 2 milj. mk.

Pohjanlahti. 1. P. (ruots. Bottniska
viken
), Itämeren pohjoisin lahti, 650 km
pitkä (pinta-ala n. 104,000 km2), pistää
Ahvenanmerestä Suomen ja Skandinaavian väliin.
P:n jakaa Merenkurkku kahteen osaan, eteläisempää
sanotaan Raumanmereksi l. Selkämereksi,
pohjoisosaa Perämereksi. Eteläisen
osan pituus n. 350 km, suurin lev.
n. 230 km, suurin syvyys 294 m (lähellä
Ångermanlannin rannikkoa), pohjoisen
pituus n. 300 km, suurin lev. 180 km,
suurin syvyys 145 m. Merenkurkun
kapeimman kohdan lev. n. 70 km, syvyys
20-40 m. vrt. myös Merenkurkku.
2. P. eli Pohjanpitäjänlahti
(ruots. Pojoviken), Tammisaaren
saariston kohdalta pohjoiskoilliseen pistävä,
n. 2 penik. pitkä merenlahti, jonka
suupuolessa itärannalla Tammisaaren
kaup. P:een laskevat Mustionjoki ja
Fiskarinjoki.

Pohjanmaa (ruots. Österbotten),
Suomen hist. maakunta, rajoittuu pohjoisessa
Lappiin, etelässä Satakuntaan,
Hämeeseen, Savoon ja Karjalaan, käsittää
Oulun ja Vaasan läänien suurimmat
osat. Jokapäiväisessä puheessa P. jaetaan
usein Etelä-P:han, johon luetaan
maakunnan eteläosa Lapuanjoen ja Lappajärven
seuduille asti, Keski-P:han,
joka ulottuu edellisen pohjoispuolella
Pyhäjoelle asti, ja sen pohjoispuolella
olevaan Pohjois-P:han; Kajaanin
kihlakuntaa sanotaan us. Kainuuksi.
— P:n rannikko on matalaa: peltoa,
niittyä, soita, aivan alavia metsämaita.
Kainuu on, varsinkin Oulujärven
koillispuolella jo verraten korkeata seutua,
vuoret korkeampia kuin Suomen
järvialueella. P:n koillisosassa on jylhästä
luonnonkauneudestaan, syvistä järvistään
ja tunturimaisemistaan kuulu
Kuusamon ylänkö, pohjoisessa Kemijärven
pitäjän rajoilla alkavat Lapin
korkeudet. — Maisemille leimaa antavia ovat,
varsinkin rannikkoalueella, joet;
mainittavia järviseutuja ovat vain Kuusamon
ylänkö ja Oulujärvi vesistöineen. —
P:n asutus on alkanut sen suurten
jokien keskijuoksuilla, johon kivikauden
väestö asettui. Hist. ajan alussa
lappalaiset ovat P:n asukkaina sekä heidän
rinnallaan kveenit l. kainulaiset, jotka
lienevät Pohjanlahden rannikon
suomalaisia. Kaakosta tulleet karjalaiset ovat
ammoisista ajoista liikkuneet
Pohjois-P:lla. Pirkkalaiset ovat myös jättäneet
jälkiä P:n väestöön. Ruotsalaiset tulivat
Etelä-P:n rantaseutuihin kenties
1200-luvun lopulla ja tunkivat suom. asutusta
sisämaahan. Myöhempinä aikoina on
tullut P:lle hämäläisiä ja vars. savolaisia
uudisasukkaita, ks. kuvaliitettä.

Pohjanmaan rata ks. Oulun rata
ja Vaasan rata.


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 12 01:42:17 2014 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0469.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free