- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1097-1098

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Raha-arpajaiset-Rahanväärennys

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


rahapajan valmistamat Turun aurtuat
pienet sterlingit (3 penningin arvoiset
Seur. hallitsijoiden aikana Turun rahapaja
ajoittain oli toimessa, viimeksi
Kustaa Vaasan aikana. V:n 1809 jälkeen
Ruotsin ja Venäjän r. oli rinnan
käytännössä v:n 1840 raharealisatsioniin
(ks. t.), jolloin Venäjän r. tuli
yksin vallitsevaksi, kunnes Suomi sai
oman r:nsa 1865. R.-yksiköksi tuli
hopeamarkka; v:n 1877 rahalailla
siirryttiin kultakantaan. R:n laskuyksikkönä
oli edelleenkin markka ja rahapainon
yksikkönä Ranskan gramma; kulta-r:oja
lyötiin 10 ja 20 markan arvoisia.
Niissä tuli olla 2 28/31 ja 5 25/31 g
puhdasta kultaa. Vaihtorahana käytettiin
hopea- ja kuparirahaa. Maailmansodan
alussa (1914) Suomen rahalaitos joutu
paperirahakannalle. V:n 1925 rahalailla
palattiin kultakantaan. Kullasta lyödään
(v:sta 1927) 100 ja 200 markan määräisiä
r:oja; niissä on 3 15/19 ja 7 11/19 g
puhdasta kultaa. Kultarahaa valmistettaessa
sulatetaan rahakullaksi 9 paino-osaa kultaa
ja 1 paino-osa kuparia Vaihtorahana käytetään
1 markan, 50 ja 25 pennin nikkelipronssi-r:oja
sekä 10 ja 5 pennin kupari-r:oja.
Nikkelipronssi-r:t valmistetaan seoksesta, jossa
on 25 paino-osaa nikkeliä ja 75 paino-osaa
kuparia. Kupari-r:oihin käytetään puhdasta
kuparia tai seosta, jossa on 95 paino-osaa
kuparia, 4 paino-osaa tinaa ja 1 paino-osa
sinkkiä. — Kulta-r:n ohella on jokainen velvollinen
laillisena maksuvälineenä ottamaan vastaan
Suomen Pankin seteleitä. Vaihtorahaa on
rajoituksetta otettava vastaan valtion
rahastoihin ja Suomen Pankkiin tapahtuvissa
suorituksissa; muut eivät ole velvolliset
samassa maksussa ottamaan vastaan markan r:oja
enempää kuin 100 markkaa, 50 ja 25 pennin
rahoja enempää kuin 20 markkaa eivätkä
kupari-r:oja enempää kuin 10 markkaa.
Eri valtakuntien pää-r:ojen suhde Suomen
r:aan sekä omaan nimellisarvoonsa (oik.
sareke) 28 p:ltä toukok. 1927 selviää ed.
palstalla olevasta taulukosta. [Korpisaari
(1923).]
Myyntikurssi Nimellisarvo
———————————
Alankomaat (floriini) . . . 15:91,5 15:95,99
Belgia (belga) . . . 5:56 5:52,15
Englanti (punta) . . . 193:— 193:23
Espanja (peseta) . . . 7:05 7:66,13
Italia (lira) . . . 2:19 7:66,13
Latvia (lats) . . . 7:66 7:66,13
Norja (kruunu) . . . 10:29 10:64,07
Ranska (frangi) . . . 1:56,5 7:66,13
Ruotsi (kruunu) . . . 10:63,5 10:64,1
Saksa (markka) . . . 9:44 9:45,84
Sveitsi (frangi) . . . 7:65 7:66,18
Tanska (kruunu) . . . 10:62 10:64,07
Tshekko-Slovakia (kruunu) . . . 1:19 80:45,4
Viro (markka) . . . —:10,65 —:10,64
Yhdysvallat (dollari) . . . 39:70 39:70,5

Raha-arpajaiset, arpajaiset, joissa
voittona on raha. R:n toimeenpano oli
Suomessa kokonaan kielletty, kunnes
lailla 29/4 1926 muutettiin rikoslakia niin,
että r:ia nyk. voidaan Valtioneuvoston
luvalla pitää tieteen ja taiteen
edistämistä tarkoittavien laitosten hyväksi
(Asetus r:sta 7/5 1926; R. L. 43:1; Asetus
julkisten arpajaisten toimeenpanemisesta
16/4 1920).

Raha-asiaintoimituskunta ks. Senaatti.

Rahakanta ilmoittaa, mikä metalli on
jossakin maassa käypä laillinen
maksuväline ja ainoa arvonmitta, joka on
pakollisesti vastaanotettava. Sen mukaan,
onko laillisena maksuvälineenä kulta
vai hopea, on olemassa kultakanta
tai hopeakanta; jos yleisenä
kiertovälineenä on paperiraha, saattaa puhua
paperi-r:sta. Yksimetallikanta
l. monometallismi
on olemassa
silloin, kun laillisena rahana on vain yksi
metalli, joko kulta tai hopea,
kaksimetallikanta l. bimetallismi
silloin, kun sekä kulta että hopea ovat
täysin päteviä maksuvälineitä ja
molempia saattaa rajattomassa määrässä
lyöttää rahaksi. Jos eräisiin rahalajeihin
sovelletaan kultakantaa ja toisiin
hopeakantaa, on olemassa paralleeli-r.
Jos hopean ja kullan välinen arvosuhde
on laissa määrätty, vallitsee
kaksinainen r. Jos kaksinaisessa r:ssa
hopean rahaksilyönti on rajoitettu, on
olemassa ontuva r. — Suomen r:sta
ks. Raha.

Rahamalmi, järvimalmin laji.

Rahamerkit, mynttimerkit (ks. t.).

Rahamägi, Hugo (s. 1886), Tarton
yliopiston teologian prof., Viron
opetusministerinä 1924-25.

Rahankeräys. Yleishyödyllistä,
hyväntekeväistä tai muuta yleistä tarkoitusta
varten voidaan julkinen r. toimeenpanna
maaherran luvalla, kun keräys rajoittuu
vain yhteen lääniin, ja Sisäasiainministeriön
luvalla, kun r. aiotaan toimeenpantavaksi
useammassa läänissä tai koko maassa. Joka
panee toimeen julkisen r:n ilman asianomaista
lupaa, rangaistaan sakolla (Asetus 16/4 1920).

Rahanväärennys ks. Raharikoket.


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0603.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free