Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1189-1190 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rehuarvo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

r:ita: rehuluujauhot, presipitaatti,
rehufosfaatti. [Poijärvi, „Maataloudellisten
kotieläinten ruokinta" (1922).] —
Rehuainekauppa ks. Väkirehukauppa.

Tavallisimpien rehujen kokoomus, sulavaisuus ja tuotantoarvo.

		Ravintoaineita kaikkiaan %					Sulavia ravintoaineita %					Rehujen tuotantoarvo
Rehulaji	Kuiva-ainetta %	Raaka- proteiinia	Raakarasvaa	Typettömiä uuteaineita	Kasvisyytä	Tuhkaa	Sulavaa valkuaista	Amideja	Rasvaa	Typettömiä uteaineita	Kasvisyytä	Kg 1:een rehuyksikköön	Kg 1:een viljaarvoyksikköön	Sulavaa valkuaista rehuyksikössä g
Puhdas apilaheinä . . .	83,5	13,5	2,9	37,1	24,0	6,0	5,5	3,0	1,7	26,0	11,3	2,3	—	121
Apilansekainen heinä . . .	83,9	9,5	2,0	39,5	26,3	5,7	4,2	1,5	1,1	25,3	12,4	2,5	—	105
Timoyteiheinä . . .	85,0	6,5	2,0	42,2	29,5	4,8	3,0	1,0	1,2	27,0	14,2	2,5	—	75
Niittyheinä etel. kasvanut . . .	82,0	9,7	2,0	38,0	26,5	6,0	4,2	1,3	1,0	24,3	15,5	2,5	—	105
Niittyheinä pohj. kasvanut . . .	83,0	9,0	2,0	44,2	22,2	5,6	3,7	1,3	1,0	28,3	13,1	2,2	—	81
Virnakaura täydessä kukassa . . .	84,0	11,0	2,4	34,3	27,7	8,6	4,5	1,7	1,2	20,6	14,1	2,7	—	122
Ohranolki. . .	85,0	4,3	1,6	36,8	37,3	5,1	0,9	0,2	0,6	19,5	20,1	3,7	—	33
Kauranolki . . .	85,0	3,9	1,9	38,0	35,4	5,8	1,0	0,3	0,7	17,5	19,1	4,0	—	40
Herneenolki . . .	86,4	9,0	1,6	33,7	35,5	6,6	3,5	0,9	0,7	19,9	17,3	3,5	—	123
Kauraanruumenet . . .	86,2	5,0	2,5	41,5	25,7	10,5	1,4	0,5	0,8	20,0	13,6	2,6	—	36
Poronjäkälä (tuore) . . .	45,0	1,2	1,0	23,0	19,3	0,5	0,3	0,1	0,8	12,7	12,5	4,7	—	20
Laidunruoho (norm.) . . .	20,0	3,5	0,8	9,7	4,0	2,0	1,7	0,8	0,4	7,3	2,6	6,3	6,3	107
Rehujuurekas (Barres) . . .	12,0	1,1	0,1	8,8	1,0	1,0	0,4	0,6	—	8,4	0,7	9,0	9,0	36
Lanttu . . .	12,0	1,1	0,2	8,5	1,3	0,9	0,5	0,5	—	8,1	0,8	9,0	9,0	45
Turnipsi . . .	8,8	1,0	0,1	5,8	1,1	0,8	0,4	0,5	—	5,6	0,7	12,5	12,5	50
Peruna . . .	25,0	2,1	0,1	21,0	0,7	1,1	0,4	0,7	—	18,9	—	4,0	3,6	16
Sokeri.-leikk. (varastoidut) . . .	10,0	1,2	0,1	5,8	2,3	0,6	0,5	0,2	0,1	5,2	1,7	10,0	10,0	50
Ruis . . .	86,6	12,0	1,7	69,0	1,9	2,0	9,1	1,0	1,1	63,5	1,0	1,0	1,0	91
Ohra . . .	85,5	10,0	1,9	67,1	4,0	2,5	6,5	1,0	1,7	61,7	1,4	1,0	1,0	65
Kaura . . .	86,2	10,9	4,8	58,1	9,3	3,1	7,7	1,0	4,0	44,7	2,3	1,2	1,2	92
Herne . . .	85,8	23,5	1,4	52,5	5,4	2,8	17,2	3,0	0,9	48,8	2,5	1,0	1,0	172
Maapähkinäkakut (kuoritut) . . .	90,0	45,5	8,0	25,2	4,8	6,5	39,6	1,4	7,2	21,2	0,7	0,8	1,0	317
Soijarouheet . . .	88,0	45,5	1,9	29,3	5,0	5,7	40,1	1,8	1,7	28,4	4,0	0,85	1,0	341
Pellavakakut . . .	89,0	30,0	9,5	33,9	9,5	6,1	24,2	1,6	8,7	27,1	4,7	0,9	1,0	218
Auringonkukkakaut (norm.) . . .	92,0	34,0	11,4	26,8	13,5	6,3	28,7	2,6	10,3	19,0	3,5	0,8	1,0	258
Maito, kuorimaton . . .	12,3	3,4	3,5	4,6	—	0,8	3,2	—	3,5	4,6	—	3,0	3,0	96
Maito kuorittu . . .	9,0	3,5	0,1	4,8	—	0,6	3,4	—	0,1	4,7	—	6,0	6,0	204
Hera . . .	6,6	1,0	0,2	4,8	—	0,6	0,9	—	0,2	4,8	—	12,0	12,0	108

Rehuarvo, rehuaineiden arvo
ravintoaineina, kun otetaan huomioon niiden
sulavat osat sekä näiden arvo erilaisille
eläimille eri tuotantohaaroissa. Kem.
rehuanalyysillä määrätään prosentein
seuraavat rehuaineiden aineosat: 1)
typenpitoiset aineet l. raakaproteiini [puhdas
valkuaisaine, amidit (orgaanisia
typpiyhdistyksiä, pääasiallisesti amiineja ja
aminohappoja), epäorgaaniset typpiyhdistykset];
2) raakarasva (rasvalajit sekä vaha, hartsi,
lehtivihreä ja muut väriaineet, maito- ja
voihappo); 3) kasvisyy (selluloosa, ligniini,
kutiini); 4) typettömät uuteaineet (sokerilajit,
tärkkelys, inuliini, kumimaiset aineet,
liima- ja pektiiniaineet, glykogeeni,
pentosaanit, orgaaniset hapot); 5) tuhka
(mineraaliaineet). — Rehuaineiden
sulavaisuus tutkitaan ruokintakokeilla, joilla
määrätään sulavien aineiden (valkuaisen,
rasvan, kasvisyyn, amidien ja typettömien
uuteaineiden) paljous prosenteissa.
Jos kem. analyysi osoittaa rehun
ravintoaineiden prosenttisen määrän
normaaliseksi, voidaan siinä olettaa
olevan sulavia ravintoaineita ruokintakokeilla
todettu määrä (vrt. taulukkoa).
— Käytännöllistä ruokintaa varten
rehujen kokonaisvaikutus on koetettu ilmaista
sopivassa yksikössä vertausluvuilla, jotka
perustuvat jonkin rehun tai jonkin sen
osan ravintoarvoon. Sellaisia yksiköitä
ovat m. m. rehuyksikkö, tärkkelysarvo,
vilja-arvoyksikkö. Rehuyksikkö on
1 kg ohraa tai 1,1 kg juurikasvien
kuiva-ainetta tai jokainen rehumäärä, joka
annettuna nautaeläimelle sopivassa
rehuannoksessa aiheuttaa joko sellaisen
rasva- tai lihamäärän eläimen ruumiiseen, että
siinä on 1,660 kaloria, tai sitten
sellaisen maitomäärän, että siinä on 2,000
kaloria (tav. 2,5-3 kg maitoa). R.
ilmaistaan ilmoittamalla, montako kg
kyseellistä ainetta vastaa yhtä rehuyksikköä.
Tärkkelysarvo on rehumäärä,
joka nautaeläimelle sopivassa
rehuannoksessa syötettynä aiheuttaa saman
rasvan- ja lihantuotannon kuin 1 kg puhdasta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>