- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1281-1282

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Romaaniset kielet-Romantiikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


apsis. Keski- ja poikkilaivojen
nelikulmainen leikkauskohta, ristikeskus,
varustettiin neljällä vankalla pilarilla, joita
pyörökaaret yhdistävät. Tähän
ristikeskukseen liittyi kolmella puolella yhtä
suuri neliö ja keskilaivan puolella kolme
tai useampiakin peräkkäin. Sivulaivojen
leveys on puoli keskilaivan leveydestä.
Vanhimmissa r:n t:n kirkoissa oli
tasakatto, mutta myöhemmin ruvettiin
käyttämään tynnyri- tai ristiholvia.
Pylväissä oli tav. attikalainen n. s.
kulmalehtien koristama jalka ja nelikulmainen
noppakapiteeli. Ornamentiikka
tyyliteltyine kasvi- ja mielikuvituksellisine
eläinaiheineen oli runsas. Joitakin askeleita
muuta kirkkoa korkeammalla olevan
kuorin alla oli krypta. Sivukappelien päälle
rakennettiin holvattuja parvia, emporeja.
Basilikoissa oli harvoin torneja, mutta
r:n t:n kirkoissa niitä oli useita, tav.
länsipäässä olevan pääsisäänkäytävän
yläpuolella (yksi tai kaksi),
ristikeskuksen päällä, vieläpä kuorin molemmin
puolin j. n. e. Romaaninen kirkko tekee
juhlallisen ja arvokkaan vaikutuksen.
Kuuluisia ovat esim. Mainzin, Speyerin
ja Wormsin kirkot. R:sta t:stä puhutaan
myös kuvanveistotaiteen ja maalaustaiteen
yhteydessä, vrt. Lund, kuva.

Romaaniset kielet, kaikkien niitten
kielimuotojen yhteisnimitys, jotka ovat
kehittyneet Rooman keisariajalla
puhutusta vulgaari- l. arkilatinasta:
romaanian, retoromaanin, italian, ranskan,
Provencen, katalonian, espanjan ja
portugalin kielet. Kolme viimeksimainittua ja
italia voidaan yhdistää etelä-r:ksi kieliksi.

Romaanit ks. Rom.

Romagna [-a’nja], alue Italiassa,
Po-joen eteläpuolella Adrianmeren rannikolla.

Romahdusteoria ks. Marx.

Romains [-mä’], Jules
(s. 1885), ransk. kirjailija. Julk. näytelmiä
(lääkärikomedia ,,Knock", esitetty Suomessa,
„Le dictateur"), runokokoelmia („La vie
unanime") ja romaaneja („Mort de
quelqu’un", „Les copains"). R. edustaa
unanimismia, joka päinvastoin kuin
individualismi tehostaa, että yksilöllä on
merkitystä etupäässä kokonaisuuden osana.

Roma locuta est, causa finita est
(lat.), Rooma (= paavi) on puhunut, asia
on ratkaistu.

Roman [rū-], Johan Helmich
(1694-1758), ruots. viulutaiteilija ja
säveltäjä, „Ruotsin musiikin isä",
syntyperältään suomalainen, opiskeli Lontoossa
1714-20 soittaen Händelin teatteriorkesterissä,
toimi senjälkeen hovikapellimestarina Tukholmassa.
Sävelsi 21 sinfoniaa, 5 viulukonserttoa, kantaatteja
y. m., taidearvoltaan aikansa parhaimpien tasalla.

Roman de la Rose, Ruusunromaani.
ks. Ranskan kieli ja kirjallisuus.

Romanismi, romaanisille kielille
ominainen sanontatapa käytettynä
ei-romaanisissa kielissä. — Romanisti,
henkilö, joka tutkii romaanisia kieliä tai
romaanista kulttuuria.

Romano, Giulio ks. Giulio Romano.

Romanones [-nō’-], Alvaro de
Figueroa y Torres
(s. 1863), esp.
vapaamielinen poliitikko, kreivi.
Pääministerinä 1912-13, 1915-17, pää- ja
ulkoministerinä 1918-19, oikeusministerinä
1922-23 Primo de Riveran kukistamassa hallituksessa.

Romanos [-ā’-], bysant. hengellinen
runoilija, eli Konstantinopolissa n. 500.
Kirj. hymnejä.

Romanov [-ā’nof], ven. bojaarisuku,
hallitsijasuku 1613-1762; siitä
polveutunut Holstein-Gottorpin suku hallitsi
1762-1918. vrt. Venäjä.

Romanovsk ks. Murmansk.

Romanssi (esp.), alk. kansanlaulun
esp. nimitys, sitten romanttisluontoinen
eepillis-lyyrillinen runo yleensä. Se on
lyyrillisempi ja vähemmän dramaattinen
kuin balladi. Esim. Schillerin
„Sukeltaja". Musiikissa r:lla tarkoitetaan
haaveellisen unelmoivaa sävellystä.

Romantiikka (ransk.), filosofian ja
runouden alalla esiintyvä suunta, joka
syntyi Saksassa 1700-luvun lopussa
ja levisi yli Euroopan. Se merkitsi
vastalausetta valistusajan liiallista
järjenpalvelua vastaan ja pyrki
liittymään keskiajan elämänkäsitykseen,
semmoisena kuin se ilmeni romaanisten
kansojen runoudessa ritariajalla (siitä
nimitys r. tai ,,uus-r.", jota sanaa myös
käytetään 1800-luvun r:sta). R. panee
pääpainon tunteelle ja mielikuvitukselle;
hyötynäkökohtien huomioonottaminen on
sille vierasta. Sensijaan uskonnollisuus,
haavemielisyys, jännittävyys ja
salaperäisyys on sille ominaista. Romanttinen
runous hakee esikuviaan eri tahoilta,
kaukaisista maista ja kaukaisilta ajoilta.
R. on vaikuttanut hedelmöittävästi myös
filosofiaan, kielen ja historian
tutkimukseen sekä kansanrunouden keräilyyn.
— Kirjallisen r:n rinnalla esiintyvä
taiteellinen r. muodosti vastavaikutuksen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0701.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free