Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ruotsin kieli ja kirjallisuus - Ruotsin laki - Ruotsin oikeus - Ruotsin Pommeri - Ruotsinpyhtää - Ruotsinsalmi - Ruotsin suomaalaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Lenngren. 1800-luvun alussa
romantiikka, joka Ruotsissa tunnetaan
fosforismin nimellä, kotiutuu kirjallisuuteen.
Sen pääedustajat ovat Atterbom ja
Stagnelius. Fosforismin rinnalla
kulkee toinen kirjallinen virtaus, jonka
tarkoituksena oli kansallistunteen
herättäminen. Sen miehet perustivat
Goottilaisen Liiton (ks. t.). Tämän suunnan
merkkimiehet olivat Geijer ja Tegnér.
Suuri romanttinen kirjailija oli
myös Almquist; tendenssiromaaneja
kirjoitti Fredrika Bremer.
Myöhäisromantiikan huomattavimmat kirjailijat
olivat Snoilsky, Wikner ja Wirsén
sekä ennenkaikkea Rydberg.
Naturalismia edustavat Strindberg
ja Geijerstam, uusromantiikkaa
Heidenstam, Levertin, Selma
Lagerlöf, Hällström, Fröding
ja Karlfeldt. Nyk. Ruotsin
huomattavimmat kirjailijat ovat Söderberg,
Bo ja Hj. Bergman, Österling, Ekelund,
Engström, Lidman, Siwertz, Nordström,
Marika Stjernstedt, Elin Wägner,
Lagerqvist y.m. [Schück-Warburg (ruots.,
1917-18); Sylwan y.m. (ruots., 1918-23).]
Ruotsin laki, Ruotsin oikeus,
Ruotsin kirjoitettu laki,
nimitys, jolla vanhoissa laeissa useasti
tarkoitetaan yleistä lakia, toisinaan Ruotsin
oikeusjärjestystä sellaisenaan ja väliin
Ruotsin vallan ajoilta alkuisin olevia
Suomen lakeja.
Ruotsin oikeus ks. Ruotsin laki.
Ruotsin Pommeri, Ruotsille
Tukholman rauhassa 1720 jäänyt Peene-joen
länsipuolella oleva osa Etu-Pommeria.
Luovutettu 1814 Tanskalle, joka luovutti
sen Preussille.
Ruotsinpyhtää (ruots. Strömfors),
kaksikielinen kunta (ruotsi enemmistön
kielenä) Uudenmaan läänissä, Itä-Uudellamaalla,
Kymijoen oikean suuhaaran länsipuolella,
Suomenlahden rannalla; 277,9 km2,
4,320 as. (1926), niistä suomenk. lähes 2,000.
Strömforsin tehtaat.
Ruotsinsalmi (ruots. Svensksund),
Kuutsalon ja Tiutisen välinen salmi
Kymissä Kotkasta itäkaakkoon, sen
kautta kulkee Kotkan-Haminan laivareitti.
Kotkan saaren edustalla läh. R:ea
24 p. elok, 1789 ja 9-10 p. heinäk. 1790
tapahtuneita meritaistelulta nimitetään
R:n taisteluiksi. Edellisessä lähes
kolminkertainen ven. laivasto voitti K. A.
Ehrensvärdin johtaman ruots. laivaston,
jälkimmäisessä K. O. Cronstedtin johtama
ruots. laivasto voitti perinpohjin
venäläiset. R:n taistelu on suurin merivoitto
Ruotsin historiassa. Venäläisten tappio
oli n. 50 alusta, n. 6,500 vankia ja
3,000 kaatunutta ja haavoittunutta,
ruotsalaisten 300 miestä ja 4 laivaa.
Vv. 1791-95 linnoitettiin useat R:n
läheiset saaret, sotasatama v:een 1826.
Nyk. vain raunioita.
Ruotsin suomalaiset. 1. Pohjois-Ruotsissa,
Norrbottenin rannikolla, lienee suomalaisia asunut
jo ajanlaskumme ensimmäisistä vuosisadoista lähtien.
Sekä heidän murteensa että nimistönsä viittaavat
Satakuntaan. Heidän lukumääränsä oli 1920 29,028
(1860: 13,739). Suomalaisalue on n. 500
neliöpenikulman laajuinen ja käsittää seuraavat
Länsipohjan ja Lapin seurakunnat ja kappelit:
Alatornion, Karungin, Hietaniemen, Ylitornion,
Korpilompolon, Tärännön, Pajalan ynnä Muonionalustan
kappelin, Junosuannon, Kaaresuannon,
Jukkasjärven ynnä Vittangin kappelin
ja suurimman osan Jällivaaraa.
Voimakkain on suomalaisasutus Suomen rajaa
vastassa olevissa pitäjissä. Vähintään
50 % on suomalaisia: Ylitorniolla 50,7 %,
Korpilompolossa 63,3, Tärännössä 59,4,
Pajalassa 50,1, Muonionalustalla 100,
Kaaresuannossa 95,4 ja Vittangissa 69,6 %.
Suomalaisväestö elää pääjokien varsilla
suhteellisen hyvissä taloudellisissa oloissa,
muualla heikommissa. 1870-luvulta
lähtien on R. s:ia ruotsalaistutettu. Nyk.
ei ainoassakaan koulussa opeteta
suomeksi, korkeintaan käytetään sitä
alkuopetuksessa apukielenä. Suomalaislapsia
on ajaksi lähetetty etelämmäksi
ruotsink. perheisiin ja n.s. työtupien avulla,
joissa jokapäiväisenä kielenä on ruotsi,
on ruoka- ja asuntoavustuksin tehty
vähävaraisille suomalaislapsille
mahdolliseksi käydä koulua, vrt. Länsipohja
(kartta). — 2. Keski-Ruotsissa
suomalaiset ovat asuttaneet melkoisia alueita.
Jo Kustaa Vaasan aikana heitä oli
Ruotsissa, mutta varsinainen siirtolaisuus
alkoi 1580-luvulla, sittenkun
Kaarle-herttua oli luvannut seitsemän
verovapaata vuotta herttuakuntansa
asumattomien alueiden viljelijöille. Savosta
ja myös Pohjois-Hämeestä tulvi vars.
1600-luvun alkupuoliskolla n. 5,000-6,000
uudisasukasta Ruotsin ja Norjan puolelle
150 pitäjään, etenkin Vermlantiin ja
Taalainmaahan. Vermlannissa arvellaan
suomalaisia olleen 1800-luvun alussa n.
14,000 ja Keski-Skandinaaviassa kaikkiaan
40,000. Pääelinkeino oli kaskiviljelys.
Melkoinen osa suomalaisia jätti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
