Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1353-1354 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ruskij-Ruštšuk

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Ruskij, N. V., Ruzskij (ks. t.).

Ruskin [ras-], John (1819-1900),
engl. taidearvostelija ja kirjailija, prof.
Oxfordissa. Julk. maalaustaidetta ja arkkitehtuuria
käsitteleviä teoksia, kuten ,,Modern painters"
ja „The stones of Venice". Toimi myöhemmin
yhteiskunnallisten epäkohtien poistamiseksi ja
taiteen kansanvaltaistuttamiseksi. Innokas
prerafaeliittien (ks. t.) kannattaja. Teoksia
suomen.: „Luonto ja ihminen", „Kuninkaitten
aarteet" y. m.


John Ruskin.

Rusko, kunta Turun ja Porin läänissä.
Varsinais-Suomen keskiosassa; 47,2 km²,
794 as. (1926). Harmaakivikirkko 1200-luvulta.

Ruskohiili, fossiilisista tertiäärikautisista
kasvinjäännöksistä muodostunut ruskea hiiliaine,
jossa hiiltyminen ei ole kehittynyt niin
pitkälle kuin kivihiilessä (hiilenpitoisuus
50-70 %). R:ta saadaan Pohjois-Böömistä,
Preussista (varsinkin Hallen ympäristöstä),
Puolasta ja Pohjois-Amerikasta. Sitä käytetään
etupäässä polttoaineeksi, vrt. Ligniitti.
ks. karttoja II os., p. 571 ja 572.

Ruskolevät (Phæophyceæ),
monisoluisia, melkein yksinomaan merissä eläviä
leviä, joiden soluissa on ruskeankeltaista
lehtivihreän kaltaista väriainetta,
leväruskeaa (feofyllia), millä ne yhteyttävät
hiilidioksidia. Suvullista (siittiöin ja
munasoluin) ja suvutonta (itiöin)
lisääntymistä. R:n joukossa on jättiläiskokoisia
muotoja (päärynälevä, ks. t.). Eräillä
lajeilla sekovarsi on erilaistunut varsimaiseksi
ja lehtimäiseksi osaksi. Yleisimpiä meikäläisiä
lajeja on rakkolevä (ks. t.), vrt.
Marjalevä ja Laminaria.

Ruskolilja ks. Lilja.

Ruskosammalet, ruskeita,
kalkinpitoisissa, ravintorikkaissa soissa
kasvavia lehtisammalelta (Amblystegium-,
Paludella-, Hypnum-lajeja); vastakohta:
valko- l. rahkasammalet (Sphagnum).

Ruskosälpä, dolomiitti (ks. t.).

Russakka ks. Torakat.

Russarö [-ö] ks. Hangon majakka.

Russell [rasl], Bertrand
(s. 1872), engl. filosofi ja matemaatikko. Tutkinut
matematiikan perusedellytyksiä sekä
yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Us.
teoksia ruotsin. — Russell, Charles
Taze (1852-1916), amer. uskonnollinen
kirjailija ja Kansainvälisen Raamatuntutkijain
Seuran (ks. t.) perustaja. — Russell,
John (1792-1878), engl. vapaamielinen
valtiomies, jaarli. Vaikuttavana tekijänä
test-säännön kumoamisessa 1828 ja katolisten
vapautuslain säätämisessä 1829, niinikään uuden
vaalilain („suuren parlamentinparannuksen")
aikaansaamisessa 1832. Sisäministerinä
1835-41, pääministerinä 1846-52 sekä
1865-66, ulkoministerinä 1859-65.

Russifioida (ransk.), venäläistyttää.

Russkaja Pravda („venäläinen oikeus"),
muinaisven. lakikirja, kokoonpantu 1019.

Rustholli, ratsutila (ks. t.).

Rustiikka, rakennust.,
fasadipinnaltaan tavalla tai toisella karkeiksi,
ulospäin mykeviksi jätetyistä rosopintaisista
neljäkäskivistä tehty ulkomuurirakenne.

Rustiraudat, aluksen kylkeen
kiinnitetyt vahvat rautakiskot, joiden päihin
seisovan takilan köydet pingoitetaan.

Rusto, selkärankaisten eläinten
tukisolukkoon kuuluva pehmeä, kimmoinen,
kellanharmaa aine, jossa pyöreähköt isot
rustosolut ovat siroteltuina soluväliaineeseen.
Alempien selkärankaisten ja korkeammillakin
sikiöasteiden tukiranka on r:n muodostama,
viimeksimainituilla se myöhemmin luutuu.
Täysikasvaneella ihmisellä on r:oa useissa
kohdissa (kurkunpää-, kylkiluu-, nivel-, nenä-,
henkitorven, korvalehden y. m. r:t). Keittäessä
r:sta syntyy liimaa. R:n luutumisesta ks. Luu.

Rustokalat (Elasmobranchii,
Plagiostomata, Selachii), kalalahko, jonka
lajeilla on rustoinen tukiranka. Iho karkea,
plakoidisuomujen (ihohampaiden)
peittämä. Pää on pidennyt kärsäksi, jonka
alapinnalla ovat poikittainen leveä suu
ja sieraimet, yläpinnalla 2 ruiskutusreikää
(surkastuneen 1:sen kidusrakoparin jätteet).
N. s. peitetyt kidukset: 5 paria kiduskaaria,
jokaisesta kaaresta kohoaa kapea ihopoimu
ulos- ja taaksepäin peittäen taempana olevaa
kidusrakoa; yhteistä kiduskantta ei ole.
Pyrstöevä heteroserkkinen (ks. Kalat)
tai piiskamaiseksi surkastunut. Uimarakkoa
ei ole, suolessa on kierteispoimu. 2 alalahkoa:
haikalat ja rauskut (ks. n.).

Ruštšuk (bulg. Russe), kaup.
Pohjois-Bulgaariassa, Tonavan oik. rannalla,
vastapäätä rom. Giurgiuta, Jokisatama.
42,000 as,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>